Dance like you know how [K-18]

Daeron jäykistyi hieman naisen päästäessä kurkustaan soidinkujerruksen. Puolifelician kurkusta kumpuava kehräys katkesi, ja tämä katsoi toista mietteliäänä. Mies oli toki kuullut äänen monta kertaa aiemminkin aavikko asuessaan, mutta ei vielä koskaan ollut ollut tuon kutsun aiheuttaja tai vastaanottaja. Ääni tuntui oudon väärältä ja mies mietti taas hetken, mitä oikein olikaan tekemässä sekaantuessaan tuohon puolimeridiniin.

Naisen kieräyttäessä Daeronin vaivattomasti selälleen hiekkaan, mies tunsi halun läikähtävän kehossaan uudestaan. Tämä nainen ei tosiaan ollut heikko ja rikkimenevä meridinnaaras vaan jotain sellaista, mitä puoliverinen ei ollut aiemmin kohdannutkaan. Huomaamattaan hän alkoi taas kehrätä, tällä kertaa äänekkäämmin. Naisen asettuessa istumaan miehen reisien päälle, hän tunsi nivusissaan nytkähdyksen. Daeron hymyili tuttua vinoa hymyään, paljasten tällä kertaa kokonaan vaikuttavan kokoiset raateluhampaansa.

”Sä voitit vaan koska mä annoin sun voittaa.” mies kehräsi katsoen samalla toista silmiin. Naisen voimat kiihottivat häntä ja tekivät toisesta paljon mielenkiintoisemman leikkikumppanin. Hän ei edes yrittänyt työntää naista pois päältään, vaikka olikin varma että olisi kyennyt helposti niin tekemään. Miehen häntä hakeutui hyväilemään naisen selkää, samalla kun Daeron arvioi katsellaan toisen treenattua kehoa, pitäen näkemästään.

Toisen vaipuessa miehen rinnalle ja silittäessä miehen kehoa, tämä värisi mielihyvästä. Amfetamiini vahvisti toisen hyväilyjä ja Daeron tunsi olonsa varsin euforiseksi. Hän nosti käsillään naisen kehoa hieman ylemmäs omallaan niin että tämä istui nyt suoraan miehen lantion päällä, varmasti tuntien miehen nivusissa kasvavan halun. Puolifelicia kohottautui näykkäisemään naista kaulasta kulmahampaillaan, eikä tehnyt tuota turhan hellästi.
”Mun pitäis ehkä varottaa… Mä en leiki nätisti.” Mies mutisi naisen kaulaan vasten. Daeronin feliciaveri kuohui, vaatien kynsiä ja hampaita ilmaisemaan paremmin miehen tuntemaan kiihkoa.

Mica tunsi perhosten lehahtavan lentoon vatsassaan, kun miehen sykkivä elin tuntui selkeästi tuon housujen ja Mican omien pikkuhousujen lävitse vasten hänen kuumana hohkaavaa häpyään. Tilanne oli jännittävä monellakin tapaa, eikä suinkaan vain julkisen sijainnin vuoksi. Mies tuntui, tuoksui vaaralta, ja Mican vauhko meridinveri varoitteli häntä, kehotti juoksemaan karkuun nyt, kun ei ollut vielä liian myöhäistä. Mican sydän hakkasi hänen rinnassaan, varsinkin miehen näykättyä hänen kaulansa ihoa, mutta uhmakas ihmisveri hänen suonissaan piti hänet paikoillaan.
"En minä sinua pelkää", Mica kuiskasi, "kunhan et vuodata verta mistään liian näkyvästä paikasta." Naisen kasvoilla käväisi ilkikurinen virne, kun tuo tarttui terävillä hampaillaan miehen korvalehteen ja näykkäisi. Naisen kädet tarttuivat päättäväisinä Daeronia käsivarsista ja tuo veti miehen pystyyn, riisuen miehen nahkatakin hiukan haparoiden, ja heti perään tuon t-paidan. Mica painoi huulensa vasten Daeronin kuumaa ihoa, aloittaen korvanjuuresta ja kuljettaen nälkäisiä huuliaan alaspäin, lipaisten kielenkärjellään miehen kaulaa. Hän suuteli pitkin toista solisluuta ja työnsi miehen sitten vaatteidensa päälle makuulle, tajuten itsekin, että hänen ohimenevä valtakautensa tässä seremoniassa olisi ohi heti kun mies vain päättäisi niin. Mica saattaisi tapella kyllä vastaan, mutta tuskinpa hänestä olisi vastusta tälle miehelle, ei ilman ylimääräisiä voimiaan. Siitä Mica kuitenkin saattoi olla varma, että Daeron ei tekisi hänelle mitään, mitä hän ei haluaisi tuon tekevän, joko hyvällä tai sitten pahalla. Sellaista ei tapahtuisi enää toiste.

Mica kuljetti pehmeitä huuliaan pitkin miehen rintaa, koskettaen tuon pieniä, tummia nännejä kielenkärjellään - se joko tuntui miehestä hyvältä tai sitten ei, Mica oli kohdannut molempia ääripäitä - liukuen sitten alaspäin, mustien hiusten kutittaessa miehen kylkien ihoa. Mica avasi näppärillä sormillaan miehen farkut, siveltyään ensin tuon kuumana sykkivää elintä sormillaan, ei liian, mutta tarpeeksi kovaa niin, että se tuntui hyvältä. Mica ei kuitenkaan riisunut housuja vielä, tyytyi vain yllyttämään miehen halua entisestään, näykkien miehen kylkien ihoa hampaillaan, painaen väliin suudelmia. Hänen toisen kätensä sormet liukuivat miehen iholla, korostaen viileän yöilman vaikutusta. Meren liplatus rantaan sai Micankin halun yltymään ja turrutti meredinveren varoitukset hänen pääkopassaan. Hän oli nähnyt pahempaakin.

Daeron naurahti matalasti toisen uhmakkuudelle. Mican näykätessä miehen korvaa tämän teki mieli heittää nainen maahan tehdä tälle mielensä mukaan, mutta vastusti kuitenkin himoaan toistaiseksi. Puolifelicia antoi myöden ja nousi naisen vetämänä seisomaan, antaen toisen riisua takkinsa ja t-paitansa ja laskeutui kiltisti vaatteilleen makaamaan. Naisen huulten vaeltaessa perhosten keveänä miehen keholla, hänen kurkustaan kumpuava kehräyksensä voimistui entisestään ja muistutti nyt jo hiljaista murinaa.

Toisen avatessa housut, Daeron vetäisi terävästi henkeä ja valitti tukahtuneesti kun nainen siirtyi takaisin näykkimään tämän kylkiä. Kauaa mies ei kuitenkaan jaksanut tätä kidutusta, vaan tarttui naiseen ja kieräytti tämän melko kovakouraisesti alleen. Luotuaan yhden kuumeisen silmäyksen naisen kyynelten pilaamaan paitaan, Daeron tarttui sen kaulukseen ja repäisin vaatekappaleen auki. Hän laski kasvonsa näykkimään naisen rintoja liivien ympäriltä, kunnes turhautui tähänkin vaatekappaleeseen ja repäisin ne pois tieltään. Miehen karhea kieli kiusoitteli vuorotellen naisen molempia nännejä, terävien hampaiden aina välillä näykkäistessä rintojen herkkää ihoa.

Miehen häntä oli tunkeutunut naisen hameen alle ja silitteli tuon sisäreisiä, pitäen huolta siitä ettei naisen kehon tuokaan alue jäisi täysin huomiotta ja kylmäksi. Pikkuhiljaa Daeronin näykkäisyt siirtyivät rinnoilta alaspäin, poikki tämän vatsan ja kohti hameen yläreunaa. Samalla mies liu’utti käsiään alaspäin pitkin naisen kylkiä, etsien hameen avaavaa nappia tai vetoketjua. Löydettyään sen, Daeron avasi hameen nopeasti ja miehen häntä veti sen kätevästi pois tieltä naisen nilkkoihin.

Puoliverisen sormet hakeutuivat hieromaan naisen häpyä yllättävän hellästi toisen pikkuhousujen läpi, pysähtyen aina välillä painamaan nopean näpäyksen klitorikselle, hännän hivellessä toisen sääriä ja reisiä. Samalla miehen karhea kieli seuraili alushousujen rajaa naisen lantiolla raapien sitä lähes kivuliaasti, odottaen että toisen kiihko kasvaisi niin suureksi, että tämä rukoilisi miestä riisumaan ne. Vihdoin Daeron oli mielestään kiduttanut toista tarpeeksi, ja kiskaisi alushousutkin pois.

Miehen suu löysi nopeasti toisen klitoriksen, nyppien ja hyväillen sitä. Samalla Daeron piti kiinni naisen lantiosta, upottaen kyntensä kevyesti toisen ihoon pitäen naisen kiihkosta liikkuvat lanteet paikallaan. Tuntiessaan toisen kehon jännittyvän kuin lähestyen orgasmia mies siirtyi ylöspäin, näykkien toisen ihoa yhä rajummin kulkien kohti tämän kaulaa.

Saavutettuaan toisen kasvot, Daeron suuteli naista kovakouraisesti, purren tätä kipeästi alahuuleen. Sitten hän käänsi naisen jälleen ympäri. Livahtaen nopeasti ulos omista alushousuistaan mies veti naisen seisomaan polvilleen, selkä vasten puolifeliciaa. Kiusoitellen naisen häpyä elimensä päällä mies näykki naisen solisluita ja kaulaa, muristen samalla matalasti toisen korvaan. Daeronin kädet hyväilivät naisen rintoja ja klitorista, saaden tämän kiemurtelemaan nautinnosta. Viimein mies ei kestänyt enää vaan tunkeutui rajusti naisen sisään takaapäin, tukahduttaen valituksensa puremalla raateluhampaansa naisen oikeaan olkapäähän.

Daeron piti työntöjensä vauhdin ensin hitaana, pitäen huolen naisen nautinnosta jatkaen tämän klitoriksen ja herkkien nännien hyväilyä. Samalla hän jatkoi myös toisen niskan ja olkapäiden näykkimistä. Vasta kun mies tunsi Mican hengityksen tihentyvän ja kehon jännittyvän juuri ennen nautinnon huippua, hän työnsi naisen kontalleen maahan. Daeron tiheytti työntöjensä tahtia ja voimaa, kunnes tunsi naisen sykkivän elintään vasten. Matalasti ulvahtaen mies ratsasti omaan nautintoonsa, lopulta romahtaen lepäämään naisen selän päälle, haudaten kasvonsa tämän hiuksiinsa.

// Apua! >.<

Mica henkäisi kiihtyneesti Daeronin tuupatessa hänet alleen. Kova hiekka osui häntä kipeästi lapaluuhun, mutta Mica oli liian keskittynyt mieheen huomatakseen. Hänen kasvoilleen kiipesi kiusoitteleva ilme, joka pian vaihtui hämmästyneeseen nauruun, kun Daeron repi vaatteita hänen yltään. Hämmästyneisyys vaihtui kuitenkin taas pian kiihottuneisiin huokaisuihin, ja muutamaan puolitahattomaan voihkaisuun. Nainen, joka oli ollut jo kauan ilman miestä, tunsi Daeronin jokaisen kosketuksen selkäytimessään saakka. Laboratoriossa tehtyjen parannelmien vuoksi Mica tunsi paljon normaalia naista herkemmin, parani nopeammin, eikä ollut yhtä herkkä kivulle, joten vaikka hän olisi oikeasti ollutkin miehen rajulle käsittelylle varsin herkkä, nyt se vaikutti häneen lähinnä innostavasti. Mica kainosteli alkuun miehen kosketuksia - sekä käsien, että hännän - vartalollaan, mutta humala ja läheisyydenkaipuu saivat hänet nopeasti luopumaan estoistaan, eikä aikaakaan, kun Mica jo pyysi, suorastaan aneli, että Mies tunkeutuisi häneen, mitä rajummin, kovemmin, nopeammin, sitä parempi. Daeron oli kuitenkin päättänyt kiusata häntä vielä lisää, ja himosta vaikeroiden Mica etsi jotain mihin tarttua käsillään, ettei repisi mieheltä hiuksia päästä. Daeron oli tehnyt tätä varmasti ennenkin ja sen kyllä huomasi. Mican kädet hakeutuivat miehen hiuksien sekaan, tarraten niistä kiinni niin, ettei mies pääsisi nostamaan päätään hänen hävyltään vaikka haluaisikin. Daeron oli kuitenkin naista paljon vahvempi, ja juuri kun Mica oli tulemaisillaan, mies siirtyi eteenpäin - totta kai kiusallaan. Mican silmät löivät tulta ja tappuraa, mutta samalla hänen vartaloaan ravistelivat intohimon aallot. Mica havahtui hurmoksestaan terävään kipuun, kun Daeronin raateluhampaat upposivat hänen olkapäänsä pehmeään lihaan. Mica puri hampaansa yhteen ettei huutaisi ääneen, vaikka sekuntia myöhemmin joutui jo luopumaan yrityksistään, kun Daeron työntyi syvälle hänen sisäänsä. Nautinnosta huohottaen nainen mukautui miehen kiivaaseen, rajuun rytmiin, joka sai hänen sisuksensa kuumottamaan niin kivusta kuin mielihyvästäkin. Mican huohotus muuttui voimistuvaksi voihkeeksi huipun lähestyessä, ja verinorot olkapäältään valuen Mica iski kyntensä Daeronin käsivarsiin heidän saavuttaessa orgasmin samanaikaisesti.

Mica antoi Daeronin levätä hetken, ennen kuin hellävaraisesti lapaluuta kohottamalla vihjaisi, että mies painoi, eikä maa ollut niin pehmeä, ettäkö hän olisi jaksanut kannatella miestä loputtomiin. Mica istuutui takamuksilleen, katsellen revittyjä rintaliivejään ja revennyttä, suttuista paitaansa. Luojan kiitos Yuya oli tämän yön hoidossa, eikä näkisi äitiään raahautumassa kotiin pelkkään kitaisupaidanrepaleeseen ja likaiseen hameeseen pukeutuneena. Yhtäkkinen syyllisyydentunne pyyhkäisi Mican ylitse, repien hänen seksinjälkeisen euforiansa palasiksi. He eivät olleet edes käyttäneet ehkäisyä. Hetkeksi Mica kauhistui, ei tähän maailmaan enää enempää lapsia kaivattu. Hän hoitaisi asian myöhemmin, turha siitä nyt oli hälyä enää nostaa.
"Tuota", Mica aloitti varovaisesti, napaten varpaillaan kiinni hameestaan ja muista vaaterepaleista, kiskoen ne sitten luokseen ja levitellen niitä, "mitä minä laitan päälle?" Mica kysyi, vilkaisten Daeroniin pilkahdus naurua sinisissä silmissään.

// Jäi vähän lyhyeksi :/

Daeron havahtui Mican vihjatessa, että tämä voisi nousta ylös. Mies kavahti kauemmas naisesta, napaten samalla farkkunsa ja alushousunsa hiekasta, vetäen bokserinsa jalkaansa yhdellä sulavalla liikkeellä. Pukiessaan farkkujaan, Daeron katsahti naiseen joka istui hiekalla hiukset sotkussa ja rinnat paljaana, näyttäen samalla sotkuisen eksyneeltä ja syötävän suloiselta. Tämä ajatus sai puolifelician rykäisemään hieman nolostuneena ja miehen käsi hakeutui maahan levinneen takin taskuun, etsimään tupakka-askia.

”Aa, joo.” Mies rykäisi uudestaan. ”Sä voisit varmaan lainata mun takkia…” Enemmän ajattelematta Daeron onki tupakka-askin ja sytyttimen takin taskusta, ja heitti nahkaisen vaatekappaleen naisen syliin huolettoman oloisesti. Itse hän keräsi t-paitansa hiekasta ja veti sen päälleen, pudistellen samalla hiekanjyviä vaatteistaan.

Mies kaivoi askista tupakan, sytytti sen ja vaipui kyykkyyn katsoen naista mietteliäästi. Toinen oli osoittautunut varsin hyväksi löydöksi, sillä vaikka nainen tuoksui ja tuntui meridiniltä, tämä oli vastannut Daeronin rajuun rakasteluun lähes samalla mitalla takaisin. Muisto äskeisestä kiihkosta toi hymyn Daeronin kasvoille ja hän katsoi naista hetken lähes ihailevasti. Seksi oli rentouttanut puolifeliciaa ja mies tunsi olonsa raukeaksi ja lähes kaiken puolin tyytyväiseksi.

Vasta kun nainen oli vetänyt takin päälleen, Daeron jäykistyi. Toinen ei voinut olla tuntematta povitaskussa pullottavaa amfetamiinipussia. Puolimeridinin korvat luimistuivat odottamaan naisen reaktiota, joka ei epäilemättä olisi kovin ihaileva. Samalla Daeronin silmiin syttyi jo valmiiksi kova ja puolusteleva katse.

//Lyhyt takas :<

Mica kietoi kiitollisena takin ympärilleen, ihmetellen humalaisessa tokkurassaan takin erikoisia toppauksia. Vasta kun Daeronin ilme muuttui synkkääkin synkemmäksi, nainen tajusi ettei kaikki ollut ihan kohdallaan.
"Mitä?" Tuo kysyi, seksin ja viinin sekaisessa pöhnässä. Nainen sujautti pienen kätensä takin povariin ja tunnusteli hetken, ennen kuin kulmiaan kurtistellen veti läpinäkyvän pussi ulos takin sisuksista. Kamaa oli paljon. Mica ei edes halunnut tietää mistä aineesta tässä oli kysymys.

"Sano, että tässä on pesujauhe jotain maksupesulaa varten?" Mica kysyi, lähes anelevasti, katsoen mieheen hämillään ja ehkä vähän peloissaankin. Mies, joka hänet oli raiskannut ja laittanut Yuyan alulle oli ollut kamoissa, ja näköjään nyt tämäkin ritari oli niitä, jotka eivät uskaltaneet kohdata elämää ilman pehmusteita. Mica työnsi pussin takaisin takintaskuun ja tarrasi viinipulloonsa, juoden sen yhdellä kertaa lähes tyhjäksi ja kaatuen sitten selälleen rannalle. Miksi sama kuvio toisi itseään? Miksi hän luotti yhä edelleen miehiin, vaikka oli saanut jo mielin määrin näyttöä siitä, ettei niin kannattanut tehdä? Hän oli polttanut näppinsä tässä pelissä lukuisia kertoja, mutta silti hän lepatti liekkien ympärillä kuin mikäkin typerä, kuustaan eksynyt yöperhonen.
"Miksi ihmeessä? Eikä maailma ole tarpeeksi kamala ilmankin? Daeron? Mitä sinä tästä hyödyt? Mitä sinä siitä saat? Se jättää sinut lopulta yhtä kylmäksi kuin ruumiin naiminen", Mica sanoi, lähes sävyttömällä äänellä. Pientä epätoivoa hän ei kuitenkaan onnistunut äänestään kätkemään. Minkälainen tulevaisuus hänen poikaansa odottaisi kaupungissa, joka oli jo nyt näin saastainen ja toivonsa menettänyt?

Nainen kohottautui jälleen istumaan, siemaisten viinipullonsa tyhjäksi. Hän tunsi jonkin - miehen siemennesteen - valuvan vaginastaan, ja yhtäkkiä hän ei halunnut mitään niin paljon kuin pois, kotiin nukkumaan ja unohtamaan kaiken. Sen sijaan hän sysäsi takin harteiltaan ja nousi seisomaan, lähtien sitten tyynesti kävelemään kohti suolaista, kylmää vettä. Kuunvalo hohti hänen valkealla ihollaan, saaden mustat hiukset näyttämään vielä sitäkin mustemmilta. Mica kahlasi vyötäröä myöten veteen, sukeltaen sitten pää edellä. Pitkään aikaan puolimeridinistä ei näkynyt jälkeäkään, mutta sitten nainen nousi pintaan, lähtien uimaan takaisin kohti rantaa. Vesi oli kylmää, mutta se oli auttanut selkeyttämään päätä edes vähän. Kahlatessaan rantaan Mica oli jo onnistunut pyyhkimään ne pienet syytökset päästään, ja kohtasi Daeronin lähestulkoon uhmakkaana, kuin yllyttäen miestä ottamaan taskussaan olleet aineet puheeksi.
"Voisitko saattaa minut kotiin?" Mica kysyi, yllättävän pienellä äänellä, josta kuuli, millaisen työn takana oli pitää kaikki tunteet piilossa.

//Edit: uijjui, kolmas sivu jo! :D

Naisen kaivettua pussin esille, Daeron kohautti olkiaan ja katsoi toiseen uhmakkaasti, kuin pikkulapsi joka oli jäänyt kiinni jostain kielletystä. Mikä oikeus naisella oli moralisoida hänen elintapaansa ja päihdekäyttäytymistään? Mies kohautti uudelleen olkiaan puolustelevasti naisen kysymystulvan edessä.

”Koska sitä on tarjolla.” Miehen leukapieli kiristyi. Hän oli vaarallisen lähellä malttinsa menettämistä. Daeronista tuntui kun hän olisi tukahtumassa kaikkeen niihin asioihin, joista ei ollut vuosiin puhunut kenenkään kanssa ja joita tuo nainen nyt jatkuvasti sohaisi kuin yrittäen saada miehen räjähtämään ja valuttamaan kaiken ulos. Daeron olisi halunnut huutaa ja selittää naiselle, miten amfetamiini tuntui olevan yksi niistä ainoista asioista, jotka toivat euforiaa hänen elämäänsä ja harhauttivat ajatukset pois samoilta, tuskallisilta urilta. Nainen oli kuitenkin edelleen lähes ventovieras ja Daeronin suojamuuri oli liian paksu ja huolella rakennettu sortumaan niin helposti.

”Miksi sua edes kiinnostaa? Ehkä mulla on omat syyni.” Jo puhuessaan nämä sanat puolifelicia kuuli miten naurettavilta ne kuulostivat. Samalla hän kauhukseen tunnisti äänessään saman nuotin, jonka oli kuullut hiipivän huonoihin selityksiin ja perusteluihin niin monen asiakkaansa puheessa.
”Sä yrität huolehtia musta ja jotenkin muuttaa mun tapaa elää ja katsoa maailmaa. Millä ihmeen oikeudella ja intohimolla? Miksi sua kiinnostaa mitä mulle tapahtuu?” Daeron heitti vihaisesti tupakannatsansa pois ja katsoi toiseen haastavasti. Tarkkasilmäinen olisi kuitenkin voinut havaita myös epätoivon häilähdyksen miehen vihreissä silmissä.

Naisen suunnatessa mereen ja sitten sukeltaessa aaltoihin, mies katsoi toista mietteliäänä. Mica oli omituinen ja vieras tapaus, erilainen kuin mitä puolimeridin oli vuosiin kohdannut. Jotenkin naisessa oli paljon samaa kuin Daeronin äidissä, samaa herkkää haavoittuvaisuutta ja ehkä häivähdys katkeruutta. Mutta samalla naisella oli sitä voimaa ja elämänuskoa, joka oli pitänyt miehen äidin hengissä ja osana sitä yhteisöä, joka oli niin huolella hyljeksinyt naista ja tämän pientä sekarotuista poikaa. Daeron ei tiennyt miten päin olla toisen seurassa. Tavallaan hän halusi paeta, juosta pois sitä kaikkea tuttua ja turvallista jota Mica edusti. Toisaalta mies taas halusi jäädä, haudata kasvonsa naisen kodilta tuoksuviin hiuksiin ja kertoa naiselle kaiken, toivoen että tämä ymmärtäisi.

Naisen palatessa vedestä, Daeronilla ei ollut pienintäkään halua enää riidellä tämän kanssa. Hän oli uupunut, väsynyt naisen aiheuttamaan ristiriitaan hänen sisällään. Lisäksi piristeiden vaikutus oli lähes hävinnyt hänen kehostaan ja alkoholi alkoi painaa raskaasti miehen jäsenissä. Vastaukseksi naisen kysymykseen Daeron nyökkäsi pienesti. Hän nosti takkinsa maasta ja kietoi sen lähes hellästi naisen ympärille, viivytellen käsiään toisen hartioiden ympärillä ehkä hieman kauemmin kuin olisi ollut tarpeellista. Sitten hän kaivoi taskutaan uuden savukkeen, sytytti sen ja puhalsi savut kohti jo hitaasti vaalenevaa taivasta.

”Missä sä asut?” Miehen äänessä ei enää ollut teeskentelyä. Nainen oli onnistunut riisumaan maskin Daeronin kasvoilta, eikä tämä juuri nyt osannut olla toisen kanssa kuin oma itsensä.

//Jee, kolmas sivu ^^.

Mica ei viitsinyt kommentoida asiaa enää sen enempää. Hän ei ollut Daeronin äiti, eikä hän kaivannut nyt mitään riitaa, joka tällaisesta puheenaiheesta yleensä väistämättä seurasi. Mica pelkäsi huumausaineita, jo poikansakin vuoksi, ja hänen kantansa niiden suhteen oli jyrkkä ei. Hän ei halunnut kuulla asiasta enempää, eikä häntä ollut mahdollista saada joustamaan millään keinoin. Hän oli kuitenkin jonkun äiti, ja siten suojelevainen. Pitkällä aikavälillä huumeista ei ollut mitään muuta kuin haittaa, ja niiden takia monilta jäi elämä elämättä, ja paljon näkemättä. Mica kietoi Daeronin takin tiukemmin ympärilleen, taskussa tuntuvan pussukan saadessa palan kohoamaan hänen kurkkuunsa. Sitä nieleskellen Mica kaivoi muististaan osoitteensa ja ilmoitti sen Daeronille.

"Toisin sanoen Deep Shadowssa", Mica sanoi, katsellen jalkoihinsa. Hän lähti kävelemään pitkin rantaa, sunnaten pian askeleensa kuitenkin kohti kaupungin sisuksia ja sitä synkkää, surullista aluetta, jolla hän poikansa kanssa asui. Mica ei sanonut paljoa heidän kävellessään, kunhan katseli maata, jolla käveli, ja mietti hiljaa mielessään erilaisia ajatuksia, sanoja ja lauseita, joita voisi Daeronille sanoa. Ennen kuin ne pääsivät hänen suustaan, hän kuitenkin jo totesi sanat liian kuluneiksi, ja päätti olla hiljaa. He eivät kohdanneet turhan monia olentoja kävellessään, ja hieman ennen kuin he pääsivät kotiin, alkoi sataa taivaan täydeltä.

Mica nappasi varauksettomasti Daeronia kädestä ja lähti juoksemaan, juosten ensin yhdet portaat ylös - päätyen kolmen talon muodostamalle sisäpihalle - ja sitten vielä toiset oikeanpuolimmaisen talon toiseen kerrokseen. Hän sujautti avaimen lukkoon ja työnsi miehen edellään sisälle.
"Riisu vaatteesi", Mica sanoi, riisuen jo kovaa vauhtia omiaan, "minä keitän meille teetä." Nainen sanoi, tassutellen suoraan eteisestä oikealla aukeavaan keittiöön. Nainen naksautti vedenkeittimen päälle ja kurotteli sitten kaapeista kaksi mukia, joihin hän tipautti molempiin vihreäteekapselin. Hän jätti veden kiehumaan omia aikojaan ja kulki keittiön toisessa päässä olevasta ovesta kuin eteisen jatkeena olevan oleskelutilan halki vasemmalla olevaan kylpyhuoneeseen. Palatessaan Mica piteli käsissään kahta suurta, luonnonvalkeaa pyyhettä, joista toisen hän nakkasi Daeronille.

"Siinä, kuivaa itsesi ettet vilustu. Voit istua tuohon", Mica sanoi, osoittaen lattialla olevan matalan pöydän ääreen aseteltuja istuintyynyjä. Oleskeluhuoneen päädyssä oli koroke, joka muodosti askelman ja päätyi liukuoviin, jotka eristivät makuuhuoneen muusta asunnosta. Mica jakoi makuuhuoneen poikansa kanssa. Nainen pyyhälsi jälleen keittiöön, kuivaten hiuksiaan äkkisateen jäljiltä, ja kaatoi sitten kuuman veden teekapseleiden päälle. Hän kantoi mukit olohuoneeseen ja laski toisen niistä Daeronin eteen, sanomatta sanaakaan. Mica istuutui yhdelle tyynyistä ja laski omankin mukinsa pöydälle, tarttuen sitten kaukosäätimeen ja laittaen telkkarin päälle. Uutiset välähtivät näkyviin, kauniin felicia-naisen juontaessa jonkin vasta-tapahtuneen tapaturman tapahtumapaikalta.
"Sinä tuot varjoja maailmaan, Daeron", Mica sanoi hiljaa.

Daeron seurasi naisen mukana hiljaisena, tupakkaansa poltellen. Micalla ei selvästikään ollut halua keskustella miehen kanssa, eikä puoliveristä kiinnostanut pakottaa toista juttelemaan. Hiljaisuus sopi hänelle varsin hyvin. Oli selvää että takin taskussa lepäävä pussukka ja äskeinen keskustelu olivat pahoittaneet naisen mielen tai ainakin pelästyttäneen tämän, mutta Daeronilla ei ollut pienintäkään halua alkaa selittää tai puolustella käytöstään yhtään enempää. Hän saattaisi naisen kotiin ja sillä hyvä. Tuskinpa mies enää koskaan törmäisi toiseen, ja ehkä parempi niin.

Sateen romahtaessa heidän niskaansa kuin tynnyrillinen kaupungin likaamaan vettä, Daeron luimisti korviaan ja veti hartiansa kyyryyn. Naisen tarttuessa puolifelician käteen, tämä katsoi toiseen yllättyneenä ja oli vähällä sanoa jotain. Mies kuitenkin nieli kommenttinsa ja pyrähti toisen perään sadetta karkuun.

Daeron koki toisen yllätyksen naisen työntäessä hänet edellään asuntoonsa, sillä mies oli todella luullut naisen tahtovan hänestä eroon mahdollisimman nopeasti päästyään turvallisesti kotiin. Tupsahdettuaan toisen eteiseen ja saatuaan käskyn riisua vaatteensa, puolifelicia huiskautti ärtyneesti häntäänsä luimistaen korviaan. Tämä oli ollut odottamatonta eikä Daeron oikein tiennyt miten suhtautua tilanteeseen.
Naisen kadottua keittiöön, mies alkoi vastahakoisesti vetää vaatteita päältään jättäen kuitenkin bokserit jalkaansa. Hänestä tuntui idioottimaiselta seistä toisen olohuoneessa puolialastomana, mutta nainen palasi onneksi pian pyyhkeet mukanaan. Daeron nappasi pyyhkeen vaivattomasti kiinni ilmasta ja kuivasi puolihuolimattomasti olkapäidensä ohuen karvapeitteen ja hiuksensa. Ei hän ollut ennenkään pienestä sateesta rikki mennyt. Hänestä tuntui, että hän olisi halunnut uhmata naisen käskyä ja olla kiusallaan istumatta toisen osoittamaan paikkaan, mutta totesi itsekin mielihalunsa äärimmäisen lapselliseksi. Häntä edelleen ärtyneesti huiskien ja korvat hiukan luimussa mies istuutui pehmeälle tyynylle.

Puolimeridin vilkaise laiskasti TV:tä toisen avattua sen, mutta ei jaksanut kiinnostua seuraamaan uutistenlukijan puhetta sen kummemmin. Hän kohotti teemukin huulilleen ottaakseen ensimmäisen kulauksen, koska ei tiennyt mitä muutakaan tuossa tilanteessa oikein tehdä. Naisen kommentti pysäytti kuitenkin miehen kupin puolimatkaan. Hän katsoi naiseen silmät epäluuloisina viiruina.
”Mitä sä tolla tarkoitat?”
Äkkiä miehen temperamentti kiehahti ja tämä kolautti kuppinsa pöydälle kavahtaen samalla seisomaan.
”Tiedätsä, musta tuntuu että sä et nauti mun seurasta enää kovin paljon. Haluutsä että mä poistun saman tien sun kodista ja lakkaan vaivaamasta sua tän enempää?”
Odottamatta naisen vastausta, Daeron alkoi keräillä vaatekappaleitaan jotka oli sirotellut pitkin naisen olohuoneen lattiaa. Mies irvisti vetäessään litimärkää t-paitaan päälleen ja katsoi vähintään yhtä vettyneitä farkkujaan inhoavasti. Teekuppi ja mukava tyyny vaikuttivat juuri nyt äärimmäisen houkuttelevilta, mutta Daeron ei tahtonut niellä ylpeyttään ja istua takaisin alas kuin pahainen uhmaikäinen kakara.

Laskuhumala ja miehen verestä hiljakseen hiipivä amfetamiini repivät puoliverisen mieltä kahtia. Toisaalta hän halusi edelleen jäädä naisen seuraan, toisaalta taas painua tiehensä karjuen ja ovet paukkuen. Samalla hänen ylirasittunut mielensä halusi vain luovuttaa. Hän oli niin väsynyt, niin helvetin väsynyt kaikkeen. Daeronin teki melkein mieli vain istua alas, haudata pää käsiinsä ja purskahtaa itkuun. Hän käänsi kasvonsa pois naisesta, kätkien niillä häilyvät tunteet.
”Mitä sä haluat musta? Vai saitko sä jo mitä halusit ja yrität nyt vaan olla kohtelias? Koska jos kyse on jälkimmäisestä, niin ei sun tarvitse. Mulla ei oo enää energiaa leikkiä mitään kiitos-teekutsuja.” Vaikka miehen kasvoja ei näkynyt, toisen ääni särähti selvästi, pystymättä täysin kätkemään miehen mielentilaa.

Mica tuskin olisi voinut olla yllättyneempi, vaikkayläkerran lihava transvestiitti olisi tipahtanut katon läpi keskelle hänen olohuonettaan. Hän ei ollut tarkoittanut sanoillaan mitään pahaa, kunhan oli tehnyt huomion. Daeron tuntui kuitenkin olevan vähintäänkin riidanhakuisella tuulella, eikä Micalla ollut nyt voimia jankuttaa.
"En minä mitään tarkoita, kunhan totesin. Sinun tapaamisesi jälkeen minusta on tuntunut, että maailma, jonka onnistuin jo kertaalleen valaisemaan edes mitenkuten, on ruvennut hajoilemaan. Ihan niin kuin asentamani valot olisivat yksi toisensa jälkeen poksahtaneet rikki, ja nyt kaikkea peittää jälleen varjot. Ennen sinua, minä en olisi ollut moksiskaan tämänkaltaisesta uutisesta", Mica sanoi, viittoen kädellään kohti televisiota, "tällaiset ovat kuitenkin Kowloonin arkipäivää, milloin on vastarintaliikkeen järjestämiä terrori-iskuja, joilla ei ikinä saavuteta mitään, mutta joissa kuolee satamäärin viattomia sivullisia, tai joku on seonnut ja tappanut kaikki kenet on vain nähnyt, tai mutantit ovat kaivautuneet kaupungin sisuskaluista ja raahanneet pesäänsä orpokodillisen pieniä lapsia", Mican silmät kostuivat hänen luetellessaan viimeisen viikon aikana uutisissa olleita otsikoita, "mutta ennen sinua, minä en olisi tajunnut, mitä se kaikki tarkoittaa ja kuinka kauheaa se oikeasti onkaan. Sitä minä yritin sanoa. Sinä tuot varjoja maailmaan."

Mican itkuiset, siniset silmät, joita ympäröi ensin kyynelistä ja sitten sateesta levinnyt meikki, seurasivat ihmeissään, kuinka Daeron keräili litimärkiä vaatteitaan ja ryhtyi sitten kiskomaan niitä ylleen.
"Daeron…" Mica aloitti, todeten sitten yrityksensä hyödyttömiksi. Puolialaston, ketterä nainen kohottautui pöydän äärestä, jättäen höyryävän teemukinsa odottamaan parempaa hetkeä. Mica asteli mustat hiukset märkinä ja pörröisinä Daeronin luokse ja varovaisesti kietoi käsivartensa miehen märän paidan peittämille vyötäisille. Mica irvisti, tuntien kylmien väreiden jälleen kiirivän selässään - tällä kertaa tosin inhosta - mutta halasi kuitenkin miestä, painaen lämpöiset rintansa vasten tuon kylkeä.
"Minä en halua sinusta mitään. Enkä taatusti tarjoaisi kiitos-teekutsuja, siitä voit olla varma. Ajattelin, että vilustut, jos päästän sinut kotiin märissä vaatteissa, Shadow Pearl on kuitenkin aika kaukana ja siellä sataa vielä", Mica selitti, koettaen siirtää mahdollisimman paljon omasta lämmöstään miehen märän paidan läpi tuon vartaloon, ennen kuin Daeron säntäisi ulos ovesta.

"Anteeksi, jos sain sinut tuntemaan olosi epätervetulleeksi, minä koetin vain välttää riidan, ja tässä se nyt kuitenkin tekee tuloaan", Mica sanoi hiljaa, katsellen paljaita varpaitaan. Hän inhosi riitoja yli kaiken muun. Mica irtautui miehestä ja astui puolikkaan askeleen taaksepäin, kohottaen kätensä koskettamaan Daeronin leukapieltä.
"Kuule, anteeksi kaikesta. Minä en yleensä mahda itselleni mitään. Minusta tuntuu toisinaan, että sinäkin ehkä kaipaisit jotakuta, joka pitäisi sinusta huolta sitten, kun sinulla ei itselläsi enää ole siihen voimia. Ja josta sinä pitäisit huolta, sitten kun hän uupuu", Mica sanoi, asetellen sanojaan niin varovaisesti kuin vain suinkin kykeni. Hän ei halunnut saada miestä suuttumaan, mutta samalla hän ei halunnut tuon jäävän, jotta voisi suuttua sitten vähän myöhemmin. Daeron oli kuin laatikollinen ilotulitteita palavan öljytynnyrin kupeessa, ja voisi räjähtää koska tahansa. Nainen ei ollut haistanut tämän kaltaista vaaraa omassa kodissaan aikaisemmin, ja nyt kun se sitten oli päässyt hänen huolimattomuuttaan, tai hyväntahtoista hölmöyttään, livahtamaan seinien sisäpuolelle, Mica ei tiennyt mitä olisi tehnyt. Hän ei voinut laittaa miestä yksin sateeseen jo valmiiksi märissä vaatteissa, mutta toisaalta taas..
"Kaipa sinä itse tiedät, mikä sinulle on parhaaksi", Mica mutisi sitten, kuin luovuttaen, ja asteli takaisin istuintyynylleen, ristien jalkansa alleen ja keskittyen seuraamaan uutisia, sormet teemukin lämpimien kylkien ympäri kiedottuina.

Naisen puhuessa, Daeron piti katseena tiukasti suunnattuna pois toisen näkyvistä ja värähti kuin toinen olisi lyönyt miestä.
“Mä sanoin sulle, että mä osaan vaan rikkoa ja hajottaa asioita…” Miehen keskeytti lauseen, kun peläten äänensä sortuvan. Sitten hän huokaisi. ”Mun olisi pitänyt ajaa sut pois jos siellä baarissa. Sulle olis selkeästi ollut parempi olla sekaantumatta munlaiseen… henkilöön.” Daeron tuntui puhuvan enemmän itselleen kuin naiselle. Puolifelicia pudisti päätään alistuvasti, edelleenkään katsomatta naiseen.

Mican halatessa puoliveristä, mies tärisi puoliksi kylmästä, puoliksi yrittäen koota itsehillintäänsä. Hän oli niin lähellä romahduspistettä, mutta ei halunnut tehdä niin naisen edessä. Oli ollut virhe olla toisen seurassa oma itsensä. Daeron ei osannut olla mukava ja hellä, varoa loukkaamasta ja raivoamasta, sillä kukaan ei koskaan ollut odottanut häneltä mukavia sanoja tai helliä eleitä koko miehen elinaikana. Hänen klaaninsa oli aina olettanut pahinta ja provosoinut puolifeliciaa kunnes tämä oli räjähtänyt. Miehen äiti oli yrittänyt parhaansa, mutta ei ollut koskaan täysin onnistunut piilottamaan pojan tuottamaa tuskaa ja kohtelemaan tätä aidon rakastavasti.

Toisen astuessa kauemmas, Daeron pudisti taas päätään kuin lopen uupuneena.
”En mä tahdo riidella sun kanssa. Mä… Mä oon pahoillani.” Sana tuntuivat oudolta miehen suussa, koska hän ei ollut lausunut niitä aikoihin. Ei ollut Daeronin tapaista pyydellä tekemisiään anteeksi tai edes paljon välittää muiden tunteista. Naisen vetäytyessä takaisin sohvalle, kauemmas loppukin energia tuntui valuvan pois puoliverisen kehosta. Hänen olisi tehnyt mieli istua alas, mutta mies tyytyi vain nojaamaan eteisen seinään, painaen otsansa vasten sen sileää pintaa.

”Kuule.” Daeron aloitti puhuen seinälle, mutta niin kovalla äänellä että nainen kyllä kuuli. Hän tunsi olonsa edelleen naurettavaksi jumituttuaan seisomaan boksereissaan toisen eteiseen, mutta halusi samalla jotenkin hyvittää naiselle tekojaan ja sanomisiaan. Hänellä vain ei ollut aavistustakaan miten normaalit ihmiset yleensä niin tekivät. ”Mä lähden ihan kohta vaivaamasta sua ja mä ymmärrän jos sä tahdot että mä lähden nyt heti. Sano vaan. Mutta jos sulle käy, mä voisin juoda ton teen että saisin ruumiinlämpöni edes vähän ylemmäs.” Aavikolla kasvanutta miestä puistatti hänen ajatellessaan ulkona riehuvaa sademyrskyä ja pitkää kotimatkaa. ”Ja ens sunnuntaina, mä tuun hakemaan sut iltapäivällä. Vien sut ostoksille ja korvaan sen paidan mikä jäi sinne rannalle. Sen jälkeen sun ei ole pakko koskaan enää nähdä mua. Mä poistun sun elämästä yhtä nopeesti kun tulinkin.” Mies ei edelleenkään uskaltanut katsoa naiseen jotta ei näkisi toisen mahdollisesti hyvinkin kielteistä reaktiota. ”Ja mä lupaan että oon sunnuntaina ihan selvä. Otan päivän vapaata.” Viimeisen lauseen mies mutisi tuskin kuuluvasti lähinnä itselleen. Sitten hän veti henkeä ja kääntyi katsomaan toista, odottaen toisen joko sähähtävän käskyn painua helvettiin asunnostaan tai antavan luvan jäädä edes hetkeksi olohuoneen turvalliseen lämpöön.

Ainoa merkki siitä, että nainen ylipäätään kuunteli mitään, mitä Daeron sanoi, olivat hänen hiukan takaviistoon kääntyneet korvansa, jotka värähtelivät valmiina ottamaan vastaan mitä ikinä Daeron keksisikään suustaan päästää. Pieni läikähdys hänen rinnassaan kieli siitä, että hän oli ehkä jo odottanutkin Daeronin anteeksipyyntöä, ja kun hän sen sitten vihdoin sai, Mica vilkaisi olkansa ylitse mieheen, tyytyen kuitenkin vain kääntämään päänsä sivulle. Sivusilmällään hän erotti miehen liikkeet ja tuon päätymisen eteiseen. Daeronin vaiettua Mica nyökäytti päätään.
"Olet tervetullut jäämään. Istuhan alas, ja riisu tuo kamala märkä paita. Sinä sairastut vielä ihan todenteolla, ja sitten sinusta ei ole sunnuntaina yhtään mihinkään, kaikkein vähiten pitämään minulle seuraa kun etsin uutta paitaa", Mica sanoi, seuraten katseellaan miehen etenemistä eteisestä takaisin pöydän ääreen, "ja rintaliivejä." Nainen punastui sanojensa myötä, painaen hetkeksi katseensa mukiinsa. Mielikuvat heidän tulisesta rakastelustaan pyörivät hänen yhä hieman punaviininhuuruisessa päässään, ja Mica tunsi haarovälinsä jälleen sykkivän. Edellisestä kerrasta olikin jo ollut aikaa, ja Daeron oli tosiaan tehnyt tästä illasta ikimuistoisen. Hetken aikaa Micaa kiusasi ajatus, että hän oli unohtanut jotain, mutta kun ajatus vain pakeni häntä, Mica päätti antaa olla. Ei se mitään kovin tärkeää voinut olla.

"En minä tarkoittanut sanoillani mitään pahaa. Anna anteeksi, jos olen saanut sinut tuntemaan, että tuomitsen sinut jotenkin. Minun on vaikea asettua sinun kenkiisi, kun me elämme niin erilaisissa olosuhteissa", Mica sanoi, kuunnellen toisella korvalla ulkoota kuuluvaa musiikkia, joka kaikesta päätellen lähti jonkinlaisesta lastenlelusta. Mica laski katseensa käsiinsä ja tajusi tuijottavansa paljaiden rintojensa välistä syliinsä. Punastuen hän etsi katsellaan pyyhettään ja kietoi sen sitten nopealla liikkeellä ympärilleen.
"Minä voisin katsoa, jos löytäisin sinulle jotakin kuivaa päälle. Sinä et kuitenkaan ole mikään hirvittävän iso", Mica tuumi, nousten paikaltaan ja astellen liukuovien luokse, työntäen yhden niistä sivuun. Hän luikahti makuuhuoneen puolelle, ryhtyen penkomaan suurta puista lipastoa oikeanpuoleisella seinällä. Makuuhuoneessa ei ollut lipaston lisäksi muuta kuin uskomattoman leveä sänky ja kaksi yöpöytää, joista toisella oli pelikonsoli ja toisella pieni pino kirjoja. Mica etsi lipaston toiseksi alimmasta laatikosta vaatteita, joita oli käyttänyt raskausaikanaan, ja löysikin muutaman miestenpaidan, pari t-paitaa jotka olisivat varmasti istuneet suuremmallekin miehelle, sekä miestenmallin housut, jotka olivat jossain vaiheessa olleet helpommat saada jalkaan, kun niissä ei ollut minkäänlaista lantiota tai muutakaan.
"Kas tässä", hän sanoi, käännähtäen olohuoneen puoleen.

Daeron palasi pöydän ääreen ja tarttui kiitollisena vielä lämpimämpään mukiin. Hän kohotti sen reunan huulilleen ja joi ison kulauksen. Sitten hän riisui teepaitansa ja ravisti sen märäksi mytyksi lattialle, tuntien olonsa huomattavasti paremmaksi. Hän ei siltikään uskonut naisen olevan kovin innoissaan siitä, että mies oli jäänyt asuntoon lorvimaan, mutta puolimeridinin huulille nousi silti pienoinen hymy toisen huomauttaessa rintaliiveistä.
”Ja rintaliivejä” Daeron nyökkäsi, ottaen toisen kulauksen teetä.

Naisen pahoitellessa käytöstään, mies kohautti olkiaan.
”Ei sun tartte pyydellä anteeksi. Mä oon tottunut ottamaan asiat aina huonoimmalla mahdollisella tavalla ja…” Daeron pohti hetken ja irvisti sitten puoliksi häpeissään, puoliksi hieman huvittuneena. ”… saatan ehkä olla joskus vähän yliherkkä. Sori.” Miehen hymy leveni lähes rennoksi toisen punastellessa pyyhkeensä kanssa. Naisen kietoessa kangasta tiukemmin ympärilleen, Daeronin ajatukset harhautuivat hetkeksi sen alla piilottelevaan vartaloon ja mies tunsi kuuman läikähdyksen nivusissaan. Toisen hiukan hämmentynyt olemus ja sotkuiset hiukset muistuttivat rannan tapahtumista ja Daeron tajusi haluavansa taas naista. Hän hymähti hieman omille ajatuksilleen; miehen ailahtelevaiset mielialat kummastuttivat joskus häntä itseäänkin.

Toisen noustessa ylös, Daeron kulautti lopun teen kurkkuunsa ja seurasi naista kuin vaistomaisesti liukuovien toiselle puolelle. Puolifelicia pysähtyi kuitenkin ovensuuhun ja vihelsi äänettömästi toisen jättikokoiselle sängylle. Mica arvosti selvästi mukavuutta ja miehen täytyi myöntää, että hänen omakaan sänkynsä ei ollut aivan noin suuri ja houkuttelevan näköinen. Naisen penkoessa piirongin laatikkoa Daeron antoi katseensa levätä naisen hiuksissa ja takamuksessa ja tunsi nivusissaan vaativamman nytkähdyksen.

Mies käveli hitaasti, lähes liioitellun rennosti naisen luo.
”Kiitos.” Toisen ojentaessa vaatteita, Daeron tarttui tätä kiinni ranteesta ja katsoi syvälle naisen harmaisiin silmiin. Sitten hän ojensi vapaan kätensä ja nosti sen hetkeksi toisen poskelle. Miehen häntä nytkähti myös kuin tahtoen hyväillä naista, mutta puolimeridin hillitsi mielihalunsa viime hetkellä. Hän ei halunnut pelästyttää naista yhtään enempää, eikä ollut ollenkaan varma miten toinen vastaisi hellyydenosoituksiin. Varovasti, kuin arastellen, Daeron kumartui kuitenkin painamaan suunsa toisen huulille, antaen niille hellän ja viipyilevän suudelman. Illan ensimmäisen, hän tajusi sulkiessaan silmänsä ja keskittyessään toisen tuoksuun ja tämän pehmeisiin huuliin.

Mica veti yllättyneenä henkeä kun Daeron yhtäkkiä seisoikin hämärän makuuhuoneen ovilla. Miehen liikkeet olivat yhtä hiljaisia kuin Micankin, mutta nainen oli silti yllättynyt, ettei hänen laboratoriossa paranneltu kuulonsa ollut napannut minkäänlaisia ääniä miehen lähestymisestä. Ehkä hän oli ollut liian keskittynyt etsimään miehelle vaatteita. Miehen koskettaessa hänen poskeaan, Mica painoi vaistomaisesti poskensa kevyesti miehen kättä vasten ottamaan hyväilyjä vastaan. Siniset silmät vilkaisivat hämillisinä miehen kasvoja, mutta huulille ilmaantui pieni hymy, vaikka kasvoilla jo pieni laskuhumalan mukanaan tuoma väsymys. Silmät painuivat hitaasti umpeen kun Daeronin huulet laskeutuivat hellinä naisen omille. Tämä oli jälleen uusi ulottuvuus Daeroniin. Mica oli kuvitellut Daeronin olevan hurja ja kovakourainen aina, eikä hän ollut osannut odottaa mitään tämänkaltaista mieheltä, joka oli purrut rivin pieniä reikiä hänen olkapäähänsä.

Mica antoi vaatteiden pudota käsistään suudelman syvetessä. Nainen kietoi käsivartensa miehen kaulaan ja vastasi suudelmaan. Nyt kun hänen käsivartensa eivät enää pidelleet pyyhettä ylhäällä, se valahti hänen jalkoihinsa, eikä Mica edes huomannut. Hän irtautui hitaasti suudelmasta ja ohjasi miehen kädestä pitäen sängyn matalalle laidalle istumaan, painautuen itse tuon kylkeen. Lämmitellen miestä suudelmin ja hellin hyväilyin pitkin tuon jäntevää vartaloa, Mika kaatoi miehen selälleen keskelle sänkyä ja asettui hajareisin istumaan miehen lantion päälle. Hitaasti lantiotaan miehen kalua vasten hieroen, Mica vei sormensa omalle hävylleen ja hyväili itseään, pienten huokausten saattamana. Hän tunsi miehen jäykistyvän allaan, ja kitka heidän välillään väheni selkeästi Mican jalkovälin kostuessa ja liukastaessa heidät molemmat. Mica kuljetti kujeilevasti sormiaan pitkin siroa vartaloaan, yllyttäen miestä vielä entistäkin voimakkaampaan kiihkoon.

Kun rupesi vaikuttamaan siltä, että mies pian ottaisi hänet hyvällä tai pahalla, Mica liikautti lantiotaan niin, että miehen kovettunut elin luiskahti hänen sisäänsä. Mica pysytteli polviensa varassa melko ylhäällä, kiusaten Daeronin terskaa kuumalla, kostealla vaollaan, ennen kuin suostui laskeutumaan istumaan tuon lantion päälle istumaan, syvän voihkaisun saattelemana.
"Voi jestas, Daeron", Mica mutisi, tuntien kuumana, valtavana sykkivän miehen sisällään niin syvällä kuin paikat vain antoivat myöten. Mica piti tahdin ensin rauhallisena, mutta kun mies alkoi vaikuttaa kärsimättömältä, nainen kiihdytti tahtia vain pitääkseen paikkansa niskan päällä. Jossain vaiheessa hänen jalkansa eivät enää jaksaneet kannatella häntä ja kun huippu läheni, hänen oli pakko laskea kätensä peitteelle. Mica sai kenties tähän astisen elämänsä voimakkaimman orgasmin, päästäen rinnastaan saakka kumpuavan voihkeen täyttämään huoneilmaa. Koko hänen vartalonsa vapisi nautinnon vallassa.

Kivi vierähti Daeronin sydämeltä naisen vastatessa suudelmaan. Suudelman syvetessä hän tunsi halunsa kasvavan. Hän olisi halunnut tarttua naiseen ja heittää tämän sängylle, mutta piti itsensä kurissa ja suudelman hellänä. Tykytys miehen nivusissa voimistui ja, pyyhkeen pudotessa Mican yltä, hän ei enää kyennyt täysin hillitsemään itseään vaan veti alastoman naisen lähemmäs itseään, painaen toisen vaativasti lantiotaan vasten. Samalla miehen kurkusta alkoi kuulua vaimea kehräys.

Kun nainen veti Daeronin istumaan sängyn laidalle, hän antoi myöden. Miehen teki kuitenkin selvästi mieli niskotella ja ottaa ohjat omiin käsiinsä, mutta hän vastusti kiusausta. Puolifelicia tahtoi olla kiltisti ja antaa naisen päättää tahdin tällä kertaa. Daeronin kehräys voimistui toisen hyväillessä tämän vartaloa ja miehen kädet vaelsivat naisen selän ja niskan iholla, sivellen sitä ainakin toistaiseksi ihmeen hellästi. Kosketuksessa oli kuitenkin tukahdettua vaaraa ja puolifelicia muistutti jotakin suurta kissaeläintä; petoa, joka salli toisen silittää sitä hetken hellästi mutta voisi milloin tahansa repiä pienin naisen kappaleiksi.
Naisen hieroessa itseään Daeronin elintä vasten, tämä voihkaisi tukahdutetusti ja tarttui naisen lantioon lähes kovakouraisesti. Miehen vihreät silmät seurasivat kiinteästi naisen jokaista liikettä ja Mican kiusoitellessa miestä itseään kosketellen tämän kehräykseen sekoittui myös kärsimätöntä murinaa.

Kun nainen oli sitten vihdoin painamassa Daeronin sisäänsä, miehen kynnet pureutuivat vaativasti toisen lantioon ja murina voimistui. Mican vihdoin laskeutuessa alas ottamaan miehen elimen vastaan, Daeron liikautti lantiotaan kevyesti työntyäkseen vielä syvemmälle. Hänen huuliltaan purkautui matala voihkaisu.
Mican säätelemä vauhti piti huolen siitä, että kärsimätön murina ei vaimennut ja miehen kovakouraiset kädet pureutuivat edelleen toisen lantioon. Nainen tuntui kiusoittelevan Daeronia viivyttelyllään ja hitaalla vauhdillaan ja tämä kiihotti miestä entisestään. Niinpä toisen viimein antaessa periksi ja kiihdyttäessä tahtiaan Daeron oli jo lähellä laukeamista. Kun nainen sitten tuli ja hän tunsi tämän supistuvan elimensä ympärillä, Daeronkin laukesi, valittaen vaimeasti ja puristaen toisen lantiota kuin yrittäen liittää kaksi vartaloa yhteen ikuisiksi ajoiksi.

Naisen kierähtäessä pois miehen päältä, tämä kohottautui istumaan sängyn laidalle, vetäen toisen tiukasti kylkeensä. Daeron suuteli naisen kaulaa, poskia ja korvia kehräten edelleen vaimeasti. Sitten mies päästi naisen irti ja nousi seisomaan.
”Mä voisin käydä peseytymässä?”
Naisen suostuttua ja kerrottua kaiken tarvittavan suihkun toiminnasta, puolimeridin tassutteli tämän kylpyhuoneeseen. Mies käveli suoraan suihkun alle ja käänsi veden valumaan viileänä virtana. Daeron antoi sen hyväillä selkäänsä, sulkien silmänsä ja huokaisten nautinnosta.

//Hirveetä shaibaa, ja mulla meni vaan joku 3h tän kirjottamiseen -___-;

Mica jäi hetkeksi makoilemaan sängylle, kattoo tuijotellen. Sängynpäädyssä olevasta suuresta ikkunasta huoneeseen siivilöityi hiukan katuvalojen loistetta, vaikka puiset sälekaihtimet olikin laskettu alas. Nainen antoi silmiensä vaipua umpeen, kuunnellen yläkerran asukkaan askeleiden vaimeaa töminää. Hän mietti, oliko ukko kuullut heidän rakastelustaan lähteneet äänet, mutta päätti sitten, ettei viitsinyt välittää. Hän havahtui ikävään valumisen tunteeseen haarovälissään, ja päätti painua pesulle hänkin. Laskuhumala peitti pienen paniikintunteen pian alleen, ja Mica hoiperteli yhä orgasmistaan ja asennon hänen jaloilleen asettaman rasituksesta johtuen kylpyhuoneeseen, sujahtaen sitten Daeronin kanssa suihkuun. Nainen kietoi käsivartensa miehen vyötäisille ja hymyili tyytyväisenä, painaen päänsä vasten miehen selkää niin, että vesi valui osittain hänenkin hiuksiinsa ja iholleen.

"Anteeksi, että tunkeilen", Mica sanoi vaimeasti, painaen pieniä suukkoja miehen märälle iholle. Mica auttoi Daeronia peseytymään, hieroen miehen vartaloa hellin, väsynein käsin ja pieni hymy huulillaan. Mica näytti varsin naidulta pörröisine hiuksineen ja suutelemisesta turpeine huulineen, mutta sievältä, yhtäkaikki. Nainen asettui suihkun alle Daeronin saatua hommansa valmiiksi, ja peseytyi huolella itsekin, vaikka arastelikin jalkovälinsä koskettamista miehen nähden. Onneksi Daeron tajusi katsoa muualle, ja Mica sai putsattua enimmät tahmeat miehenmehut reisiltään ja sisältään. Saatuaan enimmät hiet ja liat pois iholtaan ja hiuksistaan, Mica sulki suihkun ja kuivasi itsensä ensimmäiseen käteen sattuneeseen pyyhkeeseen, tassutellen sitten Daeronin luokse olohuoneeseen. Mica kumartui painamaan suukon miehen olkapäälle ja hymyili sitten hieman.

"Alkaa olla aika myöhä", Mica sanoi lämpimän suihkun ja lemmiskelyn pehmittämällä äänellä. Nainen vilkaisi television ruutua, jossa nyt pyöri jo joku myöhäisillan elokuva, verta, suolenpätkiä ja vähän kovemman luokan pornoa. Huokaisten hän laskeutui istumaan jälleen matalan pöydän ääreen, huomaten yhä kupissaan jäähtyvän teen. Nainen joi haalean litkun yhdellä reippaalla kulauksella alas ja kurkkasi sitten Daeronin kuppiin.
"Haluatko vielä toisen kupillisen? Voisin laittaa siihen vähän jotain lämmikkeeksi?" Mica ehdotti, hymyillen, "tai kaakaota, kenties?" Nainen ei odotellut mieheltä vastausta, vaan nousi ja asteli molemmat kupit käsissään keittiöön, jossa hän huuhtaisi kupit, asettaen Daeronin oman sitten pöydääle. Hyräillen jotakin merdinien perinnesävelmää, Mica kuumensi ensin maitoa kattilassa, ja valmisti siitä sitten tummaan appelsiinisuklaaseen kaakaon. Hän mittasi ensin tilkan vahvaa konjakkia, ja sitten päälle vielä makeaa appelsiinilikööriä. Niin harvoin kuin Mica ulkona kävikin, hän piti viinakaappinsa hyvin varusteltuna lähinnä päästäkseen uneen silloin, kun Yuyalla oli ollut vaikea päivä ja muutenkin kaikki tuntui menneen pieleen. Itselääkintä oli nopein ja helpoin tapa stressin ja vitutuksen poistoon. Nainen kaatoi kaakaon alkoholien päälle ja sekoitti hyvin, tuoksutellen tumman suklaan, konjakin ja appelsiinin aromeja hymyssä suin. Hän kantoi ylepänä luomuksensa miehelle, ja istuutui sitten tuon viereen.
"Maista. Kaakao ei ehkä ole ihan aikuisen miehen juomaa, mutta eiköhän se alas mene", Mica sanoi naurahtaen, suunnaten sitten huomionsa telkkariin.

Daeron oli haudannut päänsä syvälle viilentävän veden alle, eikä siksi ollut kuullut naisen saapuvan kylpyhuoneeseen. Toisen kädet yllättivät miehen ja tämä käännähti nopeasti varmistamaan, että halailija todella oli Mica. Daeron värisi hieman toisen kosketuksen alla kuin tottumattomana tällaiseen hellyyteen, mutta antoi naisen käsien silti auttaa saippuoimaan kehoaan. Puolifelicia oli hoikka, ehkä hiukan liiankin laiha, mutta miehen lihakset olivat hyvin muodostuneet ja kiinteät. Naisen kosketus tuntui hyvältä, mutta samalla Daeron tunsi olonsa omituiseksi, kuin pikkulapseksi jota äiti auttoi peseytymään. Naisen perhosen keveät suukot helpottivat tilannetta hiukan ja Daeron joutui taistelemaan tukahduttaakseen jälleen kasvavan halunsa naista kohtaan. Päästäkseen eroon hämmentävästä tilanteesta mies livahtikin suihkusta nopeasti, saatuaan itsensä mielestään jotenkuten puhtaaksi.

Puolimeridin nappasi pyyhkeensä, jonka oli heittänyt puolihuolimattomasti lavuaarin reunalle. Kuivatessaan itseään hän katseli peseytyvää naista, arvioiden hyväksyvästi tuon vartaloa. Mica oli hyvässä kunnossa ja selvästi perinyt ihmis- ja meridinveren paremmat puolet. Lisäksi nainen oli syötävän suloisen näköinen pörröisine hiuksineen. Daeron hymyili hieman, kun muistikuva naisen kasvoista tämän saavuttaessa nautinnon huipun, välähti hänen mielessään. Mica oli ehdottomasti miellyttävää petiseuraa ja mies myönsi mielihyvin arvioineensa toisen alun perin täysin väärin.

Daeron veti bokserit jalkaansa ja suuntasi hiuksiaan kuivaillen naisen olohuoneeseen. TV oli edelleen päällä ja puolifelicia lösähti sohvalle seuraamaan välkkyvää ruutua paremman tekemisen puutteessa. Hänen teki mielensä sytyttää tupakka, mutta meridinyhteisössä kasvaneena mies kunnioitti toisen kotia liikaa tehdäkseen niin lupaa kysymättä. Niinpä hän tyytyi kaivamaan sytyttimen taskustaan ja leikkimään sillä hermostuneesti, kunnes nainenkin saapui huoneeseen. Daeron nyökkäsi toisen kommentille illan myöhäisyydestä ja jäi uteliaana seuramaan, mitä Mica aikoisi seuraavaksi tehdä. Hän lähtisi kyllä, jos nainen niin pyytäisi, mutta toisaalta kylmä, kolea ja sateinen yö ei pahemmin miestä houkutellut.

Puoliverinen otti kaakaokupin vastaan sen sisältöä uteliaasti nuuhkien. Suklaa haisi vahvasti alkoholilliselta, mikä ei ollenkaan pahoittanut Daeronin mieltä. Hän maistoi juomaa varovasti ja käänsi sitten kasvonsa naiseen hymyillen.
”On tää parasta kaakaota mitä mä oon vuosikausiin juonut.”
Mies kietoi kätensä naisen hartian ympäri, samalla kun tämän häntä siveli jälleen kerran hellästi toisen pohkeita.
”Mica… Sä näytät väsyneeltä. Ehkä sun pitäis mennä nukkumaan?” Daeron puhui pehmeällä ja huolehtivalla äänellä, valiten sävynsä tarkkaan.
”Jos sulla ei oo mitään sitä vastaan, mä voisin tulla sun viereen?” Miehen sanat olivat hellät, samoin kuin tämän kädet jotka silittivät unista naista aina vain raukeampaan tilaan.

Naisen suostuttua nukkumisjärjestelyihin, Daeron veti tämän kädestä makuuhuoneeseen. Hän istui itse sängylle ja laskeutui sitten selälleen makaamaan, vetäen naisen päälleen ja puristi tämän kevyesti rintaansa vasten, suukottaen tämän hiuksia.
”Mm… Sä tuoksut…” Daeron naurahti matalasti. ”Meiltä. Hyviltä muistoilta.”
Mies sujahti peittojen alle, vetäen naisen uudelleen lähelleen. Vaikka Daeronin hellyys olikin osittain laskelmoitua, sillä amfetamiinin jälkitila painoi raskaana miehen jäsenissä ja ikkunan takaa kantautuva sateen ropina sai tämän värähtämään inhosta, nautti hän aidosti toisen läheisyydestä. Naisen tuoksu oli edelleen viettelevä, kotoisa ja miellyttävä, eikä Daeron usein päästänyt ketään näin lähelle itseään. Kun toinen nyt oli jotenkin edes osittain onnistunut murtautumaan puolifelician paksun panssarin läpi, voisi mies yhtä hyvin nauttia tästä illasta. Ei kestänyt kauaakaan kun Mican tuhina paljasti, että toinen oli nukahtanut. Daeron hymyili pimeässä itsekseen, veti syvään henkeen naisen tuoksua ja vaipui itsekin hetkeksi rauhattomaan uneen.

Vain tunnin tai parin päästä Daeron havahtui hereille. Hän kavahti kauemmas naisesta ja miehen silmät sinkoilivat hetken villisti ympäri huonetta, kunnes tämä muisti, mihin oli oikein nukahtanut. Tarkastettuaan, ettei nainen ollut herännyt alkoholin syventämästä unesta puoliverinen nousi äänettömästi sängystä ja asteli höyhenen kevyin askelin ulko-ovelle, keräillen matkalla lattialla lojuvat vaatteensa. Irvistäen hieman märän kankaan koskiessa unen lämmittämää ihoaan, mies veti vaatteet päällensä ja kaivoi taskustaan tupakka-askin. Avaten oven hiiren hiljaa Daeron sytytti savukkeen ja luikahti rappukäytävään kuin varjo, jättäen jälkeensä vain eteisessä leijuvan heikon tupakan tuoksun.