Remembrance [K-18]

Suryanin vaivattoman viileä käsi sai Liyankin tuntemaan olonsa varsin kehrääväksi. Naisen teki mieli hivuttautua lähemmäs miestä ja painautua tämän kainaloon, hengittää sisäänsä toisen huumaavaa tuoksua ja haudata kasvonsa puolivenoirin kaulan viileän silkkiseen ihoon. Hän piti kuitenkin itsensä kurissa kuin vahva, itsenäinen nainen ainakin, vaikka miehen sormet tuntuivat lähettävän kylmiä väreitä naisen olkapäästä joka puolelle tämän kehoa. Liya ei täysin saanut tukahdettua mielihyvän väristystä. Puolivenoirin käänettyä kasvonsa naisen puoleen, tämän hunajaiset silmät katsoivat kiinteästi toiseen. Huomaamattaan Liya pidätti hengitystään, odottaen toisen seuraavaa siirtoa.

Liya vastasi toisen suudelmaan ensin viipyilevästi miehen esimerkkiä seuraten ja sitten kasvavalla kiihkolla. Suryan oli taivaallinen suutelija ja miehen huulet tuntuivat viileältä silkiltä. Papittaresta tuntui, että niiden jokainen kosketus sai hänet vain janoamaan lisää. Puolivenoirin vahva ote naisen kehosta lisäsi Liyan mielihyvää; kuten varmasti niin monet vaikutusvaltaiset naiset, myös hän piti siitä että mies osasi ja tahtoi viedä. Suryanin dominoiva käytös oli enemmän kuin kiihottavaa ja Liya tunsi olevansa suloisesti kahlittuna miehen virittämään ansaan. Kun toinen sitten vihdoin irrotti otteensa, papitar henkäisi syvään pitäen silmänsä yhä suljettuina. Kun naisen silmät sitten lopulta rävähtivät auki, niissä oli mielihyvästä ja miehen huumasta sumentunut katse. Liya oli auttamattomasti koukussa.

Hetken papitar vain seurasi puolivenoirin liikkeitä tämän noustessa ja venyttellessä, mutta nyökkäsi sitten miehen selvästi odottaessa reaktiota. Kylmä ei sinänsä naista häirinnyt, mutta hänelläkään ei ollut mitään matkan jaktamista vastaan.
”Olet oikeassa.” Liya hymyili toiselle ja tarttui sitten tämän käteen. Suryanin iho todella tuntui kuin silkiltä; liukkaalta ja viileältä, mutta samalla ylellisen pehmeältä ja sileältä. Nainen antoi toisen auttaa itsensä ylös ja nyökkäsi sitten pohjoiseen.
”Tornini on tuossa suunnassa.” Papitar antoi miehen johdattaa itseään aivan kuin he olisivat olleet matkalla tämän kotiin eivätkä naisen omaan majapaikkaan. Hänellä ei ollut mitään tarvetta edes yrittää ottaa ohjia käsiinsä nyt kun oli saanut Suryanin jakamattoman huomion osakseen. Mies otti selvästi tahdin määräämisen itsestään selvyytenä, eikä Liyalla ollut mitään kiltin tytön osaa leikkimistä vastaan.

Miehen kommentti sai naisen vilkaisemaan puoliverisen kasvoihin ja naurahtamaan.
”Minä en olekkaan yleinen ihminen.” Nainen kehräsi. Hän oli toki nähnyt tietoista vaivaa saadakseen puolivenoirin kiedottua pikkusormensa ympärille, mutta Liyankin oli myönnettävä että miehen seurassa oli jotenkin helppoa olla. Suryan vei kun muut vikisivät, mikä oli virkistävää. Toisaalta miehen seurassa papitar saattoi myös olla kuta kuinkin oma itsensä, sillä puolivenoir ei ollut tunnettu tuomitsevaisuudestaan tai suuresta suustaan. Ympäröityään itsensä moraalisen elämän valinneilla papeilla ja papittarilla Liya tunsi välillä tukehtuvansa lähipiirinsä ahdistavaan pikkumaisuuteen. Surya tuntui kuin joltakin legendojen ihmeelliseltä puolijumalalta, joka oli kaiken sen vastakohta. Liya naurahti hiljaa ajatuksilleen. Hänen oli tosiaan päästävä tämän ihastuksen aiheuttaman idolisoinnin ja itse ihastuksenkin herraksi, sillä tällainen heitukkamaisuus ei ollut ollenkaan naisen tyylistä.

Kun kaksikko vihdoin saavutti naisen kotioven, tämä kääntyi hymyillen saattajansa puoleen.
”Kiitos suojasta ja varjeluksestasi.” Miehen kommentti sai naisen taas nauramaan kehräävän helisevää nauruaan.
”Kuten sanoin aiemmin, voin mennä yksin sisälle tylsistymään jos sinulla on parempaa tekemistä. Toisaalta...” nainen astui lähemmäs miestä ja kurottui painamaan tämän huulille lyhyen mutta lupaavan suudelman. ”...ottaisin sinut paljon mieluummin seurakseni.” Liya astui taaksepäin ja naisen hunajasilmissä tanssi viettelys ja lupaus. Sitten hän kääntyi kannoillaan avasi asuntonsa oven, varmana siitä että toinen kyllä seuraisi.

Liayan asunto oli äärimmäisen pieni, mutta mukava. Ulko-ovi avautui suoraan olohuoneeseen, jossa huonetta hallitsi valtava, moderni valkoinen säämiskisohva. Sohva oli sijoitettu keskelle huonetta ja sen edessä seinällä roikkui suhteellisen suuri laajakuva ruutu. Sohvan edessä oli myös pyöreä, ebenpuinen pöytä joka oli koristeltu taitavin puuleikkauksin. Huoneen seinustoja kiersivät pienemmät pöydät ja hyllyköt, joilla oli paljon viherkasveja. Yhdellä seinustalla seisoi myös kirjahylly, jonka sisältö oli selvästi äärimmäisen vanhaa. Liya asteli viehkein askelin huoneen poikki ja viittoi sitten miestä istumaan sohvalle.
”Tee olosi mukavaksi. Käyn hakemassa meille lasit jotta voimme jatkaa noiden pullojen tyhjentämistä.” Nainen hymyili miehen pitämän viskipullon suuntaan ja katosi sitten olohuoneen viereissä sijaitsevaan pieneen keittiöön.

Suryan kallisti päätään, katsellen Liyan loittonevaa hahmoa. Tässä sitä nyt oltiin. Jos hän astuisi Liyan asuntoon, paluuta entiseen ei olisi. Hän ei olisi koskaan ennen uskonut potevansa huonoa omaatuntoa siitä, että aikoi viettää yön uskomattoman naisen kanssa, tuon omassa kodissa. Voiko mies parempaa toivoa? Epäilemättä Rosekin oli maannut sen valkotukkaisen hipin kanssa, joten nainen oli kerjännyt tätä. Kaipa Ambrosia oli tiennyt, ettei Suryan antaisi toisen syrjähyppyä niin vain anteeksi. Olkiaan hieman kohauttaen puolivenoir otti ne muutamat vaadittavat askeleet Liyan kotiovelle ja siitä sisään, sulkien oven perässään.

Asunnossa vallitsi huumaava, naisellinen ja kodikas tuoksu, jossa oli niin paljon elementtejä, etteivät edes Suryanin käärmeenaivot pystyneet niitä kaikkia tunnistamaan ja sijoittamaan paikoilleen. Vanhojen kirjojen tuoksu oli yksi voimakkaimmista, ja astellessaan Liyan olohuoneeseen Suryan tajusi, mistä tuoksu oli peräisin. Sitten oli toki Liyan oma tuoksu, parfyymit, suitsukkeet ja muut aromaattiset aineet joita temppeleissä käytettiin, sekä niiden alla kevyt hien, ihon, veren ja.. Suryan tunsi pienen hymyn nousevan huulilleen. Se oli saalistajan hymy, ja oli heidän molempien onni, ettei Liya nähnyt sitä. Ilmeisesti hänen suudelmallaan oli ollut juuri se vaikutus, jota Suryan oli toivonutkin. Hän nyökkäsi vastaukseksi naisen ehdotukseen, astellen Liyan sohvan luokse ja lahkeitaan nykäisten istuutui sen pehmoiselle kankaalle. Papittaren asunnosta huokui vauraus ja papistolle ominainen mukavuudenhalu. Viherkasvit saivat Suryanin tuntemaan olonsa mukavaksi, kodikkaaksi, sillä hänellä oli kattohuoneistossaan ollut oikea ruukkupuutarha enemmän ja vähemmän myrkyllisiä kasveja, joita hän oli silloin vielä tarvinnut työssään. Uuden kasvattaminen vaatisi aikaa ja rahaa.

Suryan seurasi naista tuon palatessa keittiöstä mukanaan kaksi matalaa lasia. Yö oli viilentänyt viskin, mutta tuskinpa se heidän menoaan haittaisi. Suryan siirtyi sohvalla sen verran, että papitar mahtui hänen viereensä istumaan, kaataen sitten viskiä laseihin. Hän kohotti lasinsa ilmaan, kasvoillaan hymy, joka kieli suuria lupauksia illan ottamasta suunnasta.
“Lupaaville uusille tuttavuuksille”, Suryan sanoi matalalla äänellä, siemaisten viskiään ja laskien lasinsa sitten pöydän mustalle, kaiverretulle pinnalle. Puolivenoirin sormet viipyivät hetken kaiverrusten pinnalla, miehen ihastellessa pöydän uskomattoman huolellista ja yksityiskohtaista käsityötä. Pöytä oli varmaan maksanut pienen omaisuuden, mutta Suryan päätti olla kommentoimatta asiaa. Sen sijaan hän otti mukavamman asennon ja veti papittaren omistavasti kainaloonsa, kietoen tuon jälleen tuoksuunsa. Suryan kurotti otteen naisen polvitaipeesta ja nosti tuon jalat omien jalkojensa päälle niin, että Liya oli kasvot häneen päin. Suryan soi naiselle hymyn, ottaen tuon viskilasin ja laskien sen omansa viereen pöydälle.
“Sulla on uskomaton koti”, Suryan sanoi, vilkaisten ympärilleen. Liya oli saanut asunnostaan varsin kodikkaan, ja se vaati jo taitoa tällaisessa kaupungissa.
“Sä olet uskomaton”, mies mutisi, kumartuen suutelemaan Liyaa hitaasti, kuin nautiskellen viskin mausta tuon huulilla.

Liya pyörähti sisään keittiön ovesta ja nojasi selkäänsä kahta huonetta erottuvaa seinää vasten. Hänen teki mielensä nauraa hillittömästi, kehrätä onnesta ja huutaa riemusta samaan aikaan. Suryan Saphiro istui hänen olohuoneessaan, odottamassa vain sitä että saisi viihdyttää naista toivottavasti parhaiden kykyjensä mukaan. Liyan pää tuntui kevyeltä, eikä se suinkaan johtunut vain suuresta määrästä viskiä ja vahvempaa viinaa. Hän oli äärimmäisen tyytyväinen illan kulkuun tähän asti ja onnitteli jälleen itseään mielessään. Mikään ei saanut Liyaa paremmalle tuulelle kuin tavoitteiden saavuttaminen, varsinkin jos ne olivat niin haluttavia kuin Suryan.

Itsetyytyväinen hymy huulillaan nainen kuunteli toisen liikkeitä olohuoneessaan ja päätti sitten olla antamatta miehen odottaa enempää. Avaten vesihanan yllä olevan kaapin Liya noukki käsiinsä kaksi grogilasia ja kääntyi sitten ympäri suunnatakseen takaisin olohuoneeseen. Sitä ennen papitar kuitenkin sulki silmänsä, veti syvään henkeä ja loihti kasvoilleen hallitun ilmeen.

Liya tunsi Suryanin tarkat silmät kehossaan heti kun astui sisään huoneeseen. Mies näytti lähes harhanäytältä istuessaan siinä, hänen sohvallaan, uskomattoman komean ja paljastamatta ilmeelläänkään mitä ajatteli. Puolivenoirin olemus oli toki muuttunut alkuillasa paljokin, mutta miehen kasvot olivat silti aivan yhtä tutkimattomat ellei tuo sitten levittänyt niille luultavasti harkitun seksikästä hymyään. Nainen ojensi lasit toisen odottavaan käteen ja laskeutui istumaan sohvalle miehen viereen. Liya tarttui toisen tarjoamaan juomaan ja vastasi puoliverisen hymyyn. Toisen katseesta saattoi todella päätellä, ettei papitar ollut tehnyt virhettä nähdessään kaiken sen vaivan tavoittaakseen miehen. Nainen kohotti lasinsa vastaamaan toisen maljaan.
”Lupaaville uusille tuttavuuksille.” Liya kehräsi vastaukseksi.

Puolivenoirin luontevan tuntuiset eleet saivat Liyan rinnassa läikähtämään. Hän piti siitä, että mies käyttyi kuin nainen olisi kokonaan hänen omaisuuttaan eikä arkaillut koskea toiseen. Niinpä hän mukautui toisen järjestämään asentoon ja käpertyi Suryanin kainaloon, kasvot miehen omiin suunnattuina. Puoliverisen hymy olisi taas vienyt naiselta jalat alta, ellei tämä olisi ollut jo tukevasti toisen syleilyssä. Tuijottaen miehen ametistisilmiin kuin lumottuna, Liya luovutti lasinsa toisen käteen ja hymyili sitten lähes raukean näköisesti miehen kommentille.
”Jos kerran asun samassa paikassa pidenpään, voin yhtä hyvin viihtyä siellä.” Liya oli ehkä jo jatkamasssa selitystään, mutta Suryanin sanat pysäyttivät sanat ennen kuin ne edes ehtivät naisen huulille. Liya tunsi kuinka miehen suudelma heikotti häntä ja naisen päässä humisi. Suryanin iho ja huulet maistuvat puhtaalta euforialta ja miehen tuoksu kietoutui naisen ympärille vastustamattoman tukahduttavana. Millään muulla ei ollut nyt väliä, oli vain hän, Suryan ja tämän jumalainen kosketus.

Elämässä oli muutamia asioita jotka saivat Suryan Shapiron sisimmän kehräämään onnesta, eikä mikään niistä päihittänyt tätä voitontunnetta, kun nainen taipui hänen tahtoonsa. Suryan ei ottanut naisia itsestäänselvyytenä - elleivät nämä olleet maksullisia, jolloin heitä tuskin edes laskettiin naisiksi - eikä varsinkaan näiden selättämistä. Liya oli aikuinen, omanarvontuntoinen nainen, joka ei taatusti antanut kenelle tahansa. Suryan tunsi olonsa varsin voimakkaaksi suudellessaan Liyaa ja maistaessaan tuon huulilta kiinalaisen ruoan, viskin ja paloviinan. Naisen jäntevä vartalo tuntui pehmeältä juuri oikeista paikoista Suryanin määrätietoisesti vaeltavien käsien alla, myötäillen hänen kosketustaan. Suryan ei ollut niitä miehiä jotka hyökkäsivät ensimmäisenä puristelemaan naisen rintoja, eikä hän tehnyt niin nytkään. Hän keskittyi ensimmäiseksi hurmaamaan Liyan pelkin suudelmin, vetäen naista aina vain syvemmälle yhteiseen tietoisuuteen. Suryanin toinen käsi pysyi kietoutuneena naisen kapeiden hartioiden ympärille, toisen käden silittäessä Liyan kaulaa, siirtäen tuon paidankaulusta pois tieltä.

Suryanin pehmeän viileät huulet liukuivat seuraavaksi pitkin naisen kurkkutorvea tuon kaulavaltimon poikki kaulakuopalle, sormien pidellessä kaulusta poissa huulien edestä. Suryan koppasi Liyan syliinsä ja ylitseen, laskien naisen selälleen sohvalle. Liya ei painanut juuri mitään, ja vaikka olisi painanutkin, Suryan tuskin olisi sitä huomannut. Mies kohottautui polvilleen ja käsilleen Liyan ylle, jättäen heidän väliinsä reilusti tilaa. Suryan kosketti varovasti toisella kädellään papittaren paidan alta paljastunutta vatsaa, liu’uttaen paidan kangasta ylemmäs, paljastaen naisen vatsan pehmeän ihon. Suryan kumartui suutelemaan kevyin suudelmin tuon vatsansivua, voimakkaan käden siirtäessä naisen paitaa huulien edellä ylemmäs. Suryan kohottautui istumaan polvilleen, avittaen paidan naisen pään yli ja nakaten sen sitten sohvan toiseen päätyyn. Hän keskittyi hetkeksi ihastelemaan naisen vartaloa allaan, antautuneena hänelle. Tällaista valtaa kaikki miehet janosivat, mutta hyvin harvat onnistuivat saavuttamaan. Suryan soi Liyalle huolettoman seksikkään hymyn, kumartuen sitten suutelemaan jälleen tuon kaulaa, kuljettaen huuliaan aina Liyan korvanjuuresta tuon rintojen välitse navalle. Hänen oikea kätensä sormet kulkivat kevyinä naisen iholla, kiusaten tuota, lähettäen mielihyvän väreitä pitkin naisen hermostoa. Suryanin kirkkaanpunaiset hiukset näyttivät kuunvalossa lähes violeteilta, tuon kumartuessa painamaan jälleen suudelman naisen huulille, tällä kertaa syvemmin, intohimoisemmin, kuin kutsuen naista mukaan leikkiin, haastamaan hänen taitonsa.

Suudelman kestäessä Suryan kuljetti oikean kätensä sormia pitkin Liyan rintaliivien yläreunaa, kuin valmiina siirtämään liivit pois tieltään, mutta kuitenkaan tekemättä niin. Satunnainen sormenpää kosketti naisen rintaa, kuin vahingossa. Puolivenoir irroittautui suudelmasta, kohottautuen muutaman sentin päähän Liyan kasvoista, katsoen tuota hetken silmiin. Tuntui niin oudolta, niin uudelta ja viehättävältä, suudella näin vaikuttavaa naista. Pienen hymyn saattelemana Suryan riisui omankin paitansa kiskaisten sen päänsä yli, paljastaen sen alta huippuunsa rääkätyn lähes karvattoman vartalon, jota kirjoivat suomuläikät ja mustat, terävät, vaarallisennäköiset tatuoinnit. Hänen valkoihoinen vartalonsa tuntui kiiltävän hopeisena kuiden valossa. Suryan tiesi olevansa jumalainen näky, ja hänen tietty, ominainen ylimielisyytensä teki hänestä aina vain haluttavamman. Hän oli juurikin se renttu, jonka naiset aina uskoivat voivansa kesyttää.

Liya vastasi puolivenoirin suudelmaan kiihkeästi ja naisen vartalo painui vasten miehen kivikovaa kehoa kuin yrittäen päästä lähemmäs toista, kaikkien heitä erottavien vaatekerrosten läpi. Puoliverisen kädet, jotka vaeltelivat naisen vartalolla, tuntuivat siltä samalta silkiltä kuin Suryanin kosketus yleensäkin ja saivat papittaren värisemään nautinnosta. Hän halusi että mies johtaisi ja ottaisi omansa, keskittäisi kaiken huomionsa vain naisen miellyttämiseen ja omistaisi hänet. Puolivenoirin erittämät feromonit takasivat sen, että Liyasta tuntui kuin mies olisi ollut äärimmäisen addiktoivaa huumetta, josta hän ei vain voinut päästää irti. Hän ei tahtonut miehen suudelmien koskaan lakkaavan ja tunsi toisen käsien kiihottavan itseään painautumaan puoliverisen lihaksikasta kehoa vasten aina vain vaativammin.

Liya antoi miehen riisua itsensä ja laskeutui sohvalle makaamaan. Hän tiesi olevansa äärimmäisen haluttavan näköinen maatessaan siinä sohvalla, litteä lumen valkoinen vatsa ja riittävän runsas povi kohoillen tihentyneen hengityksen tahdissa. Naisen silmät olivat puhdasta kultaa ja niistä saattoi selvästi lukea tuon halun miestä kohtaan. Liya tunsi kerrankin olevansa miehen seurassa, joka oli täysin hänen arvoisensa. Tasa-arvoinen, ellei jopa hieman yläpuolella. Papitar heräsi usein eri ihmisen vierestä, mutta yleensä nämä yhden illan tuttavuudet olivat pidemmän päälle kyllästyttäviä ja hyödyttömiä. Katsoessaan ylleen kohottautunutta puolivenoiria, Liya ei saanut päästään kuinka täysin mies oli kaikkien niiden turhanpäiväisten surkimusten vastakohta.

Suryanin taitavat kädet ja höyhenen kevyet suudelmat lähettivät kylmiä väreitä ja tuhansia pieniä sähköiskuja läpi naisen kehon. Oli kuin miehen viileät huulet olisivat äkkiä muuttuneet polttavan kuumiksi ja jokainen suudelma tuntui polttavan merkkinsä naisen ihoon, ruokkien tämän sisällä palavaa tulta kiihkeämpään roihuun. Puolivenoirin vihdoin palatessa suutelemaan naisen huulia, Liya vastasi suudelmaan nälkäisesti, janoten toisen kiihkoa toisen kosketukseen. Hän halusi miestä jo nyt niin paljon että häntä pyörrytti ja oli varma, että puoliverinen oli enemmän kuin tietoinen tästä. Se, että mies piti silti itsehillintänsä niin hyvin kurissa eikä kiirehtinyt asioita sai Liyan kiemurtelemaan samanaikaisesti turhautumisesta ja sen tuomasta nautinnosta.

Liyan silmät kipunoivat tukahdutettua kiihkoa miehen lukitessa ne omiinsa. Silmät siirtyivät katselemaan miehen paidan alta paljastuvaa ylävartaloa, eikä Liya voinut estää pientä huokausta.
”Sinä olet unelmaa...” Nainen kuiskasi, kohottautuen suutelemaan miehen pyykkilautavatsaa. Liyan suukkojen välissä naisen kieli seuraili puolivenoirin ihoon piirrettyjä tatuointeja kuin tallentaen niiden kuviot mieleensä ja kartoittaen miehen kehon jokaisen sentin.

//Auts, sori... >.<

Suryan kylpi paittaren ihailun ja palvonnan kohteena, kohottaen laventelinlilat silmänsä kattoon ja kohti taivasta, kuin ilkkuen jumalia, joilta oli onnistunut papittaren riistämään. Ei sillä, että Liya olisi välttämättä kuulunut niihin kaikkein uskovaisimpiin papittariin, joiden siveysvyöt olivat niin kireällä, että veri tuskin kiersi, mutta siltikin. Suryan pilkkasi nyt niitä, jotka olivat vaatineet papittaria pidättäytymään lihan iloista, ja aikoi repiä kaiken hyvin irti. Hän laski katseensa vatsalihaksiaan suutelevaan naiseen ja upotti pitkät sormensa tuon paksuihin, mustiin hiuksiin, vetäen hellästi Liyan huulet irti iholtaan, pakottaen tuon katsomaan ylöspäin mieheen. Suryan laski irti naisen hiuksista, sivellen tuon kaulaa ja olkapäitä, seuraten sormillaan tuon solisluita ja liu'uttaen kätensä sitten naisen selän taakse, avaten tuon rintaliivien hakasen. Suryanin oli pidäteltävä ihastunutta huokausta, joka olisi paennut hänen huuliltaan Liyan runsaan poven päästessä valloilleen. Mies nakkasi rintaliivit jonnekin päin huonetta, työntäen Liyan jälleen selälleen makuulle. Suryan kumartui tuon ylle, painaen viileät huulensa Liyan kovettuneelle nännille, kiusaten toista nänniä sormenpäällään. Hänen kielenkärkensä hyväili naisen rintaa, huulien sulkeutuessa kovettuneen nupukan ympärille. Hän imaisi nännin hampaidensa väliin ja näykkäisi, hyväillen toista nänniä peukalollaan niin, että muut neljä sormea piirtelivät kaarevia kuvioita Liyan rinnan valkeaan ihoon. Naisen sydämensyke kaikui Suryanin korvissa ja miehen teki mieli purra niin, että olisi saanut maistaa hiukan naisen makeaa verta, mutta pidätteli itseään. Hän halusi ottaa aikansa Liyan kanssa, kiusata tuota niin, että nainen huutaisi häntä päästämään tuon tuskistaan. Suryan oli mestari alallaan, ja tiesi, että ennemmin tai myöhemmin Liya rukoilisi armoa, Shi'amelta tai joltakin muulta, vanhemmalta, unohtuneelta jumalalta.

Suryan liukui alemmas, jättäen naisen rinnat rauhaan, kuljettaen huuliaan ja suoravartisen nenänsä kärkeä pitkin naisen vatsalihaksia, ihastellen tuon tuoksua ja hengittäen syvään, rauhallisesti. Hänen kätensä liukuivat naisen reisille, hyväillen ensin niiden ulkopintaa ja polvitaipeita, siirtyen sitten sileille säärille ja nilkkoihin. Suryan laskeutui alas sohvalta, suudellen naisen jalkateriä ja jalkapöytiä, kirkkaat silmät naiseen kiinnitettyinä, tarkkaillen tuon reaktioita. Hän kohottautui ylemmäs, kuljettaen huuliaan naisen säären sisäpintaa pitkin, yli tuon polven ja sitten reiden herkälle, pehmeäihoiselle sisäpinnalle. Suryan kosketti kuin vahingossa sormillaan naisen haarusta, jota yhä peittivät tuon pikkuhousut, siirtyen nopeasti pois alueelta, kuin pahoitellen eksymistään. Suryan kiinnitti naisen huomion huuliinsa, kohottautuen suutelemaan Liyaa intohimoisesti, samalla kun miehen viileät sormet kietoutuivat naisen pikkuhousujen kankaan ympäri. Puolivenoir veti naisen pikkuhousut tuon jalasta yhdellä, sulavalla liikkeellä - aivan kuin mies olisi tehnyt tämän miljoonia kertoja ennenkin - nakaten nekin sitten pois. Suryan katseli hetken Liyan kiihottuneisuutta huutavaa vartaloa, kuunnellen tuon kiihtynyttä hengitystä ja sykettä. Naisen kostea, turvonnut häpy kiilsi kuunvalossa, kutsuen Suryania uppoutumaan sisäänsä, mutta mies oli päättänyt, ettei tämän aika olisi vielä. Sen sijaan Suryan nousi ylös, riisuen housunsa ja sukkansa. Hän oli nyt yhtä paljas kuin Liyakin, kookas elin ylpeänä asennossa seisten. Suryanilla ei todellakaan ollut mitään häpeiltävää, vaikka tuskinpa hän olisi tajunnut häpeää tuntea, vaikkei olisikaan ollut näin hyvin varusteltu. Hänhän oli sentään Suryan Shapiro, seksin jumala, kaiken ikäisten naisten palvonnan kohde.

Suryan ojensi pitkäsormisen kätensä, koskettaen naisen alavatsaa, antaen kosketuksensa liukua alaspäin, tuon häpykummun ylitse huulille. Hän siveli Liyaa, kuunnellen naisen toiveikkaita henkäyksiä. Hänen sormensa koskettivat naista kaikkialle muualle kuin sinne, mihin nainen epäilemättä olisi toivonut, odottanutkin hänen koskevan. Suryanin peukalo hieroi naisen häpyhuulia kuitenkaan halkaisematta niitä, hieroen tuon klitorista häpyhuulilla. Suryanin kasvoille levisi ilkikurinen virne Liyan lantion liikkuessa vaativasti vasten hänen sormiaan. Tässä sitä nyt mentiin.

//Vois vissiin sen K18 laittaa tonne..

Nainen antoi Suryanin vetää itsensä irti ihostaan ja katsoi miehen silmiin sumuisella katseella. Papitar oli täysin toisen pauloissa, huumaantunut miehen viettelevästä tuoksusta ja taitavien käsien hyväilyistä. Liya köyristi vaistomaisesti selkäänsä, auttaen näin miestä riisumaan rintaliivit naisen yltä, ja samalla huomaamattaan toi rintojaan paremmin esille miehen katseltavaksi. Liya antoi toisen painaa itsensä takaisin makuulle ja veti hitaasti henkeä rauhoittaakseen rinnassaan takovaa kiihkoaan miehen hamapaiden etsiytyessä kiusoittelemaan papittaren nännejä. Liya tunsi päänsä olevan kuin usvassa ja ainoa selkeä ajatus tuntui olevan miehen kosketuksen tuntu hänen ihollaan.

Liya makasi hiljaa, pidätellen huomaamattaan henkeään miehen laskeutessa alemmas ja alemmas hänen vartaloaan pitkin. Naisen haaroväli sykki kuumana ja odottavana, kaivaten ja rukoillen Suryanin kosketusta. Miehen kuitenkin päättäessä kiusoitella naista lisää, Liyan huulilta purkautui lyhyt, tukahtunut vaikerrus. Jos puolivenoir ei kohta päästäisi naista piinasta ja armahtaisi tätä antamalla tuon keholle sen kaipaaman tyydytyksen, Liyasta tuntui että hän pakahtuisi. Nainen vastasi miehen vaativiin huuliin vähintään yhtä kiihkeästi takaisin näykkien toisen kielen suuhunsa. Hän halusi Suryanin sisälleen, nyt heti.

Puoliverisen vetäydyttyä irti naisen kehosta riisuakseen omat vaatekappaleensa, Liya makasi henkeään haukkoen selällään sohvalla. Nainen kiemursi juuri ja juuri silmin nähden kiihkosta ja turhautumisesta, mutta piti itsensä kurissa ja odotti kiltin tytön tavoin että toinen sai itsenä riisuttua. Suryanin varustus sai naisen puremaan pienesti huultaan ja ylistämään mielessään Shi’amea. Suryan Saphiro oli tosiaan maineensa mittainen mies, miten tahansa mitattuna.

Liya antoi toisen kiduttaa itseään lisää, maaten sohvalle huokaillen osin mielihyvästä, osin turhautuneesti. Miehen kosketus tuntui edelleen uskomattoman hyvältä, silkiltä ja sametilta naisen valkeaa ihoa vasten. Papittaren kehoa siellä täällä koristavat arvet rikkoivat ihon maidonvalkean pinnan toisinaan punertavina, toisinaan lähes läpikuultavan vaaleina. Katuelämä ei ollut päästänyt naisen kehoa helpolla ja vaikka se muodoltaan olikin lähes virheetön, arvet rikkoivat täydellisen vaikutelman. Liay ei kuitenkaan ollut arvistaan häpeissään, eikä nytkään epäröinyt hetkeäkään antaessaan ne toisen katsottaviksi ja koskettaviksi.

Suryanin sormen vihdoin saavutettua kauan kaivatun kohteensa, Liya huokaisi syvään ja ynähti kiitollisena. Naisen lantio liikkui kevyesti sohvaa vasten miehen kosketuksen alla, mukaillen toisen liikkeitä ja saaden naisen tuntemaan puoliverisen kosketuksen voimakkaampana kehossaan. Liayn jalkaterä etsiytyi hivelemään sirona lattialle polvistuneen miehen selkää, samalla kun nainen avasi reisiään tuskin huomattavasti kuin kutsuen toista koskemaan itseään syvemmälle, aina loppuun asti.

Suryan olisi mielellään kiusannut Liyaa vielä tovin jos toisenkin, mutta taitava rakastaja tietää, milloin lopettaa härnääminen ja siirtyä tositoimiin. Suryan liu’utti Liyan nesteistä kiiltävät sormensa ulos tuon sisältä ja korvasi ne kielellään, napaten samalla polviensa ja sohvan väliin tipahtaneiden housujensa taskusta kumin, jonka mies näppärin sormin asetti kovana seisovan kalunsa suojaksi. Saatuaan kumin paikoilleen Suryan imaisi vielä kerran hellästi Liyan klitorista ja kohottautui sitten sen verran, että sai siirrettyä Liyaa hiukan ylemmäksi sohvalla. Suryan asetti toisen jalkansa Liyan säären alle koukkuun, pakottaen naisen jalan ilmaan, ja asetti sitten kalunsa naisen liukkaille häpyhuulille, härnäten pienen hetken ennen kuin työnsi hitaasti ja nautiskellen koko komeuden naisen sisään. Hänen tummentuneet, violetit silmänsä tarkkailivat Liyan reaktioita ja tuon kohoilevaa rintaa, viileiden, valkeiden sormien kohotessa hyväilemään papittaren arpista ihoa.

Suryan liikkui hitaasti, varmoin ottein, opiskellen Liyan kehonkieltä samalla. Uuden kumppanin kanssa asiat olivat aina astetta vaikeampia hoitaa, etenkin jos mieli tehdä vaikutuksen, mutta onneksi Suryan oli harjoitellut tätä varten lukuisia kertoja. Hän kiihdytti tahtia aina kun Liyan vartalo antoi pienenkin vinkin, seuraillen sitten naisen huokauksia ja niiden voimakkuutta ja terävyyttä määrittääkseen, mitä nainen oikein halusi - naiset kun olivat niin vaikeita, eivätkä voineet vain sanoa, mitä mielivät.

Hetken Liyaa naituaan Suryan liukui ulos, kääntäen Liyan konttausasentoon vahvoin, päättäväisin käsin. Hän tuki naista lantiolta ja alavatsalta käsillään, avittaen tuon juurikin siihen kulmaan, jossa tiesi kalunsa pääsevän parhaille paikoille. Hän testasi ensin muutamalla päättäväisellä työnnöllä, oliko löytänyt oikean kohdan, ja kun siltä totta tosiaan kuulosti, hän antoi mennä. Suryanin lantiolla aikaisemmin levännyt käsi liukui nyt pitkin naisen selkää, upoten tuon hiuksiin ja tarraten niistä tukevan otteen. Suryan murahteli nyt itsekin, tuntien Liyan lihasten puristelevan kaluaan. vaikka kumi hiukan hänen tuntojaan turruttikin. Hän tunsi Liyan jännittyvän ja kiihdytti hiukan vauhtiaan, kunnes papitar huusi nautinnosta. Suryan keinutteli lanteitaan vasten naisen lantiota, avittaen tuon orgasmin jälkimaininkien ylitse, ja käänsi naisen sitten jälleen ympäri, nostaen tuon syliinsä, yhä naisen sisällä pysyen. Hän vilkaisi nopeasti ympärilleen ja kantoi Liyan sitten makuuhuoneeseen, heittäen naisen sängylle. Suryan seurasi nopeasti perästä, tarttuen Liyaa polvitaipeista ja taivuttaen naisen lähes kaksinkerroin. Moni muu olisi saattanut valittaa, mutta Suryan oli arvellutkin, ettei Liyaa juuri haittaisi. Suryan työnsi pitkän kalunsa naisen sisään, asettuen käsivarsiensa varaan tuon ylle. Hän tiesi pääsevänsä näin hyvin syvälle, ja hymyili hiukan kiusoittelevasti, kun Liyan kasvoilta näkyi pohjan tulleen vastaan. Naisen kostean vaon ja heidän hikisten vartaloidensa aiheuttamat äänet täyttivät huoneen, ja Suryan nai Liyaa kovempaa kuin olisi uskonut naisen pystyvän kestämään. Ilmeisesti papitarkaan ei ollut mikään kokematon.

Suryan murahteli kovempaa, tuntien oman orgasminsa jo lähenevän. Hän aikoi kuitenkin ottaa naisen mukaansa, ja keskittyi nyt entistä kovemmin tuon tyydyttämiseen. Suryan vapautti naisen otteestaan ja kierähti selälleen naisen viereen, tarttuen tuohon ja asettaen naisen siron vartalon päälleen, antaen Liyan määrätä loppumatkasta.

Suryanin suun löytäessä naisen tulikuumana ja kosteana sykkivän jalkovälin, Liya ei voinut estää pientä parahdusta. Miehen taitava kieli sai naisen kiihkon nousemaan uusin ulottuvuuksiin ja Liya tiesi, ettei kestäisi enää jos ei saisi toista sisälleen. Onneksi Suryankin tuntui aistivan naisen tuskan ja armahti tämän viimein.Tuntiessaan miehen kalun hävyllään, naisen kultaiset silmät kiinnittyivät toisen omiin, anellen ja pyytäen. Liya ei enää välittänyt, hän oli täysin miehen vallassa ja halusi vain, että tuo soisi hänelle vihdoin naisen odottaman nautinnon. Suryanin sitten vihdoin liukuessa hitaasti naisen sisään, tuon silmät laajenivat hieman papittaren tuntiessa miehen koko pituuden.
”Oi, Suryan...” karkasi naisen huulilta samalla kun tämän kädet hakeutuivat miehen lapaluille. Naisen sormet raapivat kuvioita puoliverisen työntöjen tahtiin käyttämättä kuitenkaan kynsiä. Suryanin hitaat työnnöt saivat Liyan huokailemaan ja ääntelemään pienesti samalla kun naisen lantio mukaili niiden jokaista liikettä.

Puoliverisen keho vasten naisen omaa sekä miehen taitavasti ajoitetut liikkeet saivat Liyan nautinnon kasvamaan nopeasti. Suryanin viipyilevä kidutus ja miehen nytkin melko hitaana pysyneet työnnyt olivat saaneet papittaren niin kärsimättömäksi, että kun toinen sitten vihdoin nopeutti työntönsä vastaamaan heidän kummankin kiihkoa, Liya tunsi huippunsa lähestyvän kovaa vauhti. Suryan kuitenkin yllätti hänet vetäytymällä ulos ja nainen vetäisi kiihkeästi henkeä kuin protestiksi. Miehen vahvojen käsien kääntäessä Liyan toiseen asentoon, nainen kiirehti liikkeitään, tahtoen toisen jatkavan työtään mahdollisimman nopeasti.

Suryanin kalu osui heti oikeaan paikkaan ja Liya valitti nautinnosta. Tarraten sohvatyynyyn kynsillään, Liya vastasi lantiollaan toisen työntöihin, antaen miehen kuitenkin päättää tahdin. Tuo asento sai miehen osumaan juuri niihin kohtiin, joihin tämän pitikin, eikä kestänyt kauaakaan kun Liya tunsi orgasminsa kasvavan sisällään. Voihkien nautinnosta Liya antoi miehen ohjata itsensä nautinnon huipulle. Tullessaan Liya ei voinut estää parkaisua ja kun Suryan vielä osasi ratsastaa orgasmin jälkimaingin ylitse, Liya valitti uupuneesti ja nojasi otsaansa sohvaan. Siitä oli aikaa kun hänellä oli ollut näin taitava rakastaja.

Onneksi puoliverinen ei pettänyt naisen odotuksia nyt, ja miehen kaapatessa papittaren syliinsä tämä hautasi kasvonsa toisen kaulaa vasten. Suukottaen ja näykkien toisen ihoa höyhenen kevyesti hampaillaan Liya odotti, mitä puolivenoir oikein keksisi seuraavaksi. Kun Suryan sitten heitti naisen sängylle, Liya naurahti käheästi. Papitar taipui helposti toisen ohjaamaan asentoon ja naisen nauru vaihtui uuteen henkäykseen miehen työntyessä aikailematta tuon sisälle. Liya oli enemmän kuin valmis ottamaan toisen taas vastaan ja kun miehen tahti kiihtyi kiihtymistään, hän teki parhaansa vastatakseen toisen liikkeisiin samalla mitalla. Naisen jäntevä ja lihaksikaskin vartalo otti Suryanin rajut työnnöt vastaan ilman suurempia ongelmia ja naisen voihkinta kertoi miehelle, että Liya nautti toisen otteista.

Liya olisi voinut antaa miehen ratsastaa itsensä nautintoon mutta kiepsahti silti halukkaana toisen päälle. Hieroen hetken lantiotaan vasten puolivenoirin silkkistä ihoa Liya nautti miehen pitkän kalun osuessa lantionpohjansa etuosaan. Hän alkoi sitten liikuttaa lantiotaan lähes kiduttavan hitaasti edes takaisin, antaen miehen työntyä joka työnnöllä hieman syvemmälle. Lopulta papitar kohottautui helposti hiukan kyykkyyn, liu’uttaen puoliverisen kalun koko pituutta sisään ja ulos kosteasta vaostaan. Naisen meripihkasilmät tarkkailivat kiinteästi toisen kasvoja ja Liya iloitsi nähdessään ja kuulessaan nautinnon merkit toisen kasvoilla. Tuntiessaan miehen lähestyvän omaa orgasmiaan, Liya laski itsensä voihkaisten jälleen toisen päälle istumaan ja ratsasti miehen kalulla syvään ja voimakkaasti omaan nautintoonsa valittaen ääneen, saavuttaen huipun lähes samaan aikaan miehen kanssa.

Voipuneena Liya vaipui toisen päälle makaamaan, suukottaen kuin huomaamattaan miehen valkeaa kaulaa. Naisen hiukset levisivät puolivenorin kasvoille ja valuivat alas naisen selkää silkkisenä viittana. Levättyään hetken papitar kohottautui taas istumaan, miehen kalu yhä sisällään. Naisen kasvoilla leikki raukean hymy ja tuo katsoi miehen ametistisilmiin.
”Mm... Kiitos tästä” Liya kehräsi. Sitten hän kohottautui notkealla liikkeellä miehen päältä ja kiepahti jaloilleen lattialle. Noukkien seinän vierustalla nököttävältä tuolilta tummanpunaisen, silkkisen kimonon papitar asteli ulos ovesta, palatakseen kuitenkin jo hetken päästä takaisin mukanaan aski meridinvalmiteisia, mausteia savukkeita.
”Kelpaako?” Nainen ojensi askia puolivenoirin puoleen, oma savuke jo viekoitellavasti huulillaan.

Suryan ei ollut hetkeen tehnyt näin paljon töitä jonkun toisen nautinnon eteen, ja oli vähällä huokaista helpotuksesta kun Liya ei ainakaan valittanut asennonvaihdoksesta. Naiset kai tykkäsivät määrätä tahdin - niin kuin kaiken muunkin, jos näille vain antoi tilaisuuden - ja Suryan nautti kun pääsi itse olemaan se, joka sai vain ottaa vastaan. Liyan hyvin jousitettu sänky auttoi Suryania vastailemaan Liyan tottuneisiin liikkeisiin, ja miehen kädet hakeutuivat naisen säärille ja reisille, hyväillen niiden ihoa. Miehen silmät seurasivat lumoutuneina pitkän valkean kalun uppoamista kerta toisensa jälkeen naisen syvyyksiin, ja hän tunsi nautintonsa vyöryvän varpaistaan saakka. Naisen kiihdyttäessä tahtiaan, Suryan joutui pidättelemään itseään, ettei olisi tullut aivan heti. Pian hän kuitenkin tunsi syöksyn lähtevän liikkeelle kiveksistään, eikä voinut enää itselleen mitään. Hän tarrasi kiinni naiseen kaksin käsin ja työntyi niin syvälle tuon sisään kuin suinkin vain ylsi, pidellen orgasminsa vallassa värisevää ja tärisevää Liyaa otteessaan, lantio vasten lantiota.

Naisen poistuessa huoneesta Sury tarttui kumiin kaksin käsin ja kiskoi sen yltään, varoen läikyttämästä, ja nakkasi sen sitten ensimmäiseen näkemäänsä roskikseen, toivoen, ettei Liya pistäisi pahakseen. Suryan oli juuri astelemassa etsimään kylpyhuonetta kun Liya jo palasikin. Mies pyyhkäisi tummanpunaisia hiuksia kasvoiltaan ja hymähti.
“Joo kohta, mä käyn vaan siistiytymässä ensin”, mies tuumi, astellen sitten kylpyhuoneeseen.

Saatuaan itsensä kuntoon Suryan palasi makuuhuoneeseen, ottaen naiselta tuon tarjoaman savukkeen. Hän antoi naisen jopa sytyttää sen hänelle. Mies kulkeutui olohuoneeseen savuke huulillaan, ja kiskoi vaatteensa ylleen, valmistautuen niin fyysisesti kuin henkisestikin yöilman kylmyyteen ja kovuuteen. Kunpa hän olisikin voinut jäädä tänne naisen tuoksuun ja lämpöön, mutta Suryan oli saanut mitä oli tullut hakemaan - ja niin luultavasti Liyakin - eikä hänellä ollut täällä enää muuta toimitettavaa.
Suryan kaivoi takkinsa taskusta käyntikorttinsa ja ojensi sen naiselle.
“Jos sulla tulee mua joskus ikävä, tai sulla on mulle töitä”, Suryan sanoi, ottaen savukkeen suustaan ja tarttuen Liyaa leuasta. Mies kumartui painamaan naisen huulille vielä yhden viimeisen, himokkaan suudelman, ennen kuin asteli asunnon ovelle ja valmistautui lähtöön.

//Kakkaa >.<;;